Puumarkkinakatsaus 1/2025
Viime vuodet energiapuualalla ovat olleet vauhdikkaita. Venäjän kolme vuotta sitten aloittama traaginen hyökkäyssota lopetti venäläisen aines- ja energiapuun tuonnin Suomeen lyhyellä varoajalla. Tilanne oli radikaali ja se pakotti energiatoimialan nopeaan reagointiin.
Näin jälkikäteen voidaan todeta, että suomalainen energiapuu saatiin liikkeelle hienosti. Tämä vaati saumatonta yhteistyötä monella sektorilla: energialaitosten ja puupolttoainetoimittajien, korjuu-, haketus- ja kuljetusyritysten sekä heidän toimeksiantajiensa välillä.
Tärkeänä lenkkinä tässä ketjussa ovat olleet tietenkin metsänomistajat, jotka ovat innostuneet tekemään energiapuukauppaa alan toimijoiden, kuten Laanian, kanssa. Mikä voisikaan olla konkreettisempi lopputulema tälle ponnistukselle kuin se, että suomalaisissa kodeissa on riittänyt lämpöä? Olemme saaneet yhdessä aikaan merkityksellisiä asioita. Yhteinen ponnistus on kiitoksen arvoinen.
Vanha sanonta tietää, että vuodet eivät ole veljeksiä - siihen on meidän tyydyttävä. Nihkeämmät olosuhteet eivät kuitenkaan ole este laadukkaalle tekemiselle, mutta se vaatii toimijoilta kykyä joustaa ja sopeuttaa toimintaa.
Energiapuun kanssa toimivat ovat tottuneet siihen, että talvet Suomessa ovat vaihtelevia. Jos edellinen talvi näytti kylmyytensä, oli kulunut talvi poikkeuksellisen leuto. Tällä on nyt ollut vaikutusta niin energiapuun käyttömääriin kuin puunkorjuun mahdollisuuksiin. Lämmityskaudelle varattuja energiapuupinoja jää tienvarsille odottamaan ja sellaisia metsiä, jotka korjuukelpoisuudeltaan ovat talvikohteita, on siirretty seuraavalle talvelle.
Talvikohteissa maaperän kantavuus ei ole riittävä sulan maan aikaan. Jos maa ei ole roudassa, maastovaurioiden riski kasvaa.
Uudet kaukolämmön tuotantomuodot, kuten hukkalämmön talteenotto ja sähkökattilat muovaavat energia-alaan liittyvää toimintaympäristöä. Alan viimeisimmistä kehitysaskeleista huolimatta energiapuulle on edelleen mittavaa kysyntää. Kaukolämmön perustuotanto ja sääriippumaton toimitusvarmuus pohjautuu yhä suurelta osin metsähakkeeseen.
Sopeutuminen tarkoittaa jatkuvaa toimitusvarmuudesta huolehtimista ja raaka-aineen hankintaa kohteilta, joille energiapuun korjuu antaa suurimman lisäarvon. Näin ollen katseet kohdistetaan nuorien metsien hoitorästeihin, joiden määrä ei ole pienentynyt, vaikka energiapuuta on korjattu ennätykselliset määrät. Haastankin kaikki yhdessä Laanian kanssa savottaan, jossa laitetaan suomalaiset nuoret metsät kasvukuntoon! Se takaa metsille parhaat edellytykset tehokkaaseen hiilen sidontaan.
Aurinkoista kevättä toivottaen,
Juha Fränti
Metsäjohtaja
Laania Oy