Opinnäytetyönä toteutettu tutkimus osoitti Laanian korjuujäljen hyväksi ja suositusten mukaiseksi.
Laania Oy teetti opinnäytetyönä tutkimuksen korjuujäljestä Etelä- ja Lounais-Suomen hankinta-alueilla. Tutkimuksen tuloksena Laanian korjuujälki todettiin hyväksi.
Korjuujäljen laadussa tarkasteltiin kohteiden puuston tiheyttä, puustovaurioita, läpimittaa, pituutta ja ajouratunnuksia. Sekä Suomen Metsäkeskuksen että Tapion hyvän metsänhoidon suositukset täyttyvät suurimmalta osin. Puuston tiheys on Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaan ollut suurimmassa osassa kohteista hyvä. Ajouratunnuksista muut olivat Metsäkeskuksen suositusten mukaisia lukuun ottamatta ajouraleveyttä, joka oli keskimäärin kymmenen senttimetriä liian leveä. Puustovaurioprosentit puuston, juuriston ja ajourapainaumien osalta olivat kaikki suositusten mukaisia.
Tutkimuksessa painotettiin satunnaisuutta ja systemaattisuutta. Tutkimusta toteutti kolme henkilöä, jotka koulutettiin tekemään mittaukset samalla tavalla. Työmaakohteet tutkimukseen valittiin satunnaisesti.
Tarkastetuissa Laanian ensiharvennus- ja nuoren metsän hoidon kohteissa puuston tiheys oli kokonaisuudessaan 59 %:ssa kohteita hyvä, 30 %:ssa kohteita liian puustoinen ja 11 %:ssa harvennettu liian harvaksi. Tarkastelussa käytettiin Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia, jotka ovat tiukemmat kuin metsälain määrittämät rajat. Kohteissa ei ollut metsälain määräämien rajojen ylittämistä.
Työmaat saavat mieluummin jäädä liian tiheiksi kuin liian harvoiksi. 120:stä kohteesta vain 13 on ollut liian harvoja. Mittauskäytäntönä suurimassa osissa työmaista käytettiin runkolukua. Muutamassa harvennuskohteessa mittaus toteutettiin pohjapinta-alalla. Näistä 17:stä kohteesta puuston tiheys oli 78 %:ssa hyvä.
Ajouratunnuksissa eroja ilmeni motoalustaisten ja kaivurialustaisten koneiden välillä. Metsätyöhön suunniteltujen motoalustaisten koneiden ajouravälit ja -leveydet tarkastelluissa kohteissa olivat useammin suositusten paremmalla puolella, kun taas kaivurialustaisten koneiden ajourissa oli enemmän pientä heittoa. Pienet poikkeamat kaivurialustaisten koneiden kanssa ovat yleisiä, sillä kaivurialustaisen hakkuukoneen puomin mitta sekä koneen käyttöön liittyvä työturvallisuus luovat haasteita optimaalisen ajouravälin saavuttamiseen. Ajourapainaumaprosentti tarkasteltavissa kohteissa oli 1,3, joka on erittäin hyvä Metsäkeskuksen suositukseen nähden, joka on korkeintaan 5 %. Ajourapainaumiksi lasketaan painaumat, jotka ovat painuneet yli 10 cm ja ovat pituudeltaan yhtäjaksoisesti yli yhden metrin mittaisia
Laania Oy:n puustovaurioprosentti kaikki tarkastuskohteet huomioon ottaen oli 3,4 %. Prosenttiluku pysyy hyvin Metsäkeskuksen suosittaman 5 %:n alapuolella.
Metsäkohteet eivät ole keskenään samanlaisia. Metsänhoidon suositukset antavat raamit, joissa harvennus- ja hoitotyöt tehdään. Liian tiheiksi tai harvaksi harvennettujen metsien osalta on syytä huomioida muun muassa metsänomistajien toiveet toteutettavasta harvennuksesta, kohteiden puuston laatu sekä toteutettava työ.
Liian harvoiksi harvennetuissa kohteissa taustalla voi olla metsänomistajan toive puistomaisuudesta tai puuston huonolaatuisuus, jolloin harvennettaessa pyritään lähelle jäljelle jäävän puuston suositustiheyden alarajaa. Laanian työmaista liian puustoisiksi jääneistä kohteista puolestaan suuri osa on ollut runsaspuustoisia kohteita, joissa metsänhoidon työt ovat aikaisemmin jääneet rästiin. Tällaista tiheässä kasvanutta metsää ei ole kannattavaa harventaa liian voimakkaasti, sillä ohutrunkoiset puut ovat erityisen alttiita myrsky- ja lumituhoille. Näissä kohteissa harvennus pyritään tekemään suositusten sisällä jättäen puusto lähelle tiheyden ylärajaa.
Laanian korjuuyrittäjillä on käytössään omavalvontaohjeistus, jonka avulla korjuuyrittäjät itse valvovat korjuujäljen laatua. Myös Laanian toimihenkilöt tekevät korjuujäljen tarkastuksia työmaille. Sekä Laanian että korjuuyrittäjien kannalta on tärkeää saada tutkittua tietoa korjuujäljen laadusta, jotta kehityskohteisiin voidaan aktiivisesti puuttua.
"Hyvä korjuujälki on pitkällä jänteellä kaikista tärkein puukaupan onnistumiseen vaikuttava tekijä, kun puukaupan kohteena on harvennettava kasvatusmetsä. Meillä Laaniassa toiminnan keskiöissä ovat juuri tällaiset kohteet, joten on erityisen tärkeää, että yrittäjämme tekevät harvennustyön metsänhoitosuositusten mukaisesti, kasvatettavaa puustoa vaalien. Yhtä lailla tärkeää on, että tunnistamme tekemämme työn laadun, jotta voimme jatkuvasti parantaa korjuujälkeämme”, toteaa Laanian metsäjohtaja Juha Fränti.
Tutkittavia kohteita oli 120 kappaletta ja ne koostuivat ensiharvennuksista ja nuoren metsän hoidon kohteista. Korjuujälkitutkimus on Teemu Kurhilan metsätalousinsinööri (AMK) opinnäytetyö Hämeen Ammattikorkeakouluun 2023.