Ympäristöystävällinen energiapuu on suomalaisille merkittävä energianlähde – sitä saadaan läheltä ja tuotantoketju on alusta loppuun kotimainen, joten eurot pysyvät Suomessa.
Iiläisessä metsässä tuoksuu loppukesän aurinkoisena päivänä tuore mänty, kun nuorta metsää harvennetaan. Työ on aloitettu edellisenä päivänä ja pian alkaa olla valmista – metsätien varressa odottaa puupinoja siisteihin riveihin kasattuna, kauempaa kuuluu vielä metsäkoneen tasainen hurina.
”Luonnossa liikkumisen lisäksi työssäni parasta on tiivis yhteistyö metsänomistajien kanssa – on palkitsevaa, kun metsät hoidetaan kuntoon vastuullisesti ja kestävästi”, Laanian metsäasiantuntija Konsta Jaatinen kertoo.
Koneellinen harventaminen on vaativa taitolaji, tietää Laanian metsäasiantuntija Konsta Jaatinen. Laania palvelee metsänomistajia harvennushakkuisiin liittyvissä asioissa ja puukaupassa paikallisesti ympäri Suomen.
”Saamme metsänomistajilta erityistä kiitosta laadukkaasta korjuujäljestämme. Keräämme aines- ja energiapuut samasta leimikoista, joten metsä jää harvennuksen jälkeen siistimpään kuntoon ja hakkuukertymä on suurempi.”
Kun harvennus on tehty, pinotut puut saavat kuivua hetken aikaa tienvarressa, jonka jälkeen ne kuljetetaan puuhakkeena kaukolämmön tuotantoon.
Ympäristöystävällinen, uusiutuva ja kotimainen energiapuu on suomalaisille merkittävä energianlähde – sitä saadaan läheltä, joten se turvaa huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.
”Kotimaisen energiapuun kysyntä on kasvanut viime vuosina huomattavasti ja hinnat ovat nyt ennätystasolla. Tämä on myönteinen kehitys, sillä kotimaisella energiapuulla voimme korvata fossiilisia tuontipolttoaineita ja samalla koko tuotantoketjun eurot jäävät meille Suomeen”, Jaatinen kertoo.
Suomen Metsäkeskuksen mukaan harvennusrästejä nuorissa metsissä on tällä hetkellä Suomessa noin miljoona hehtaaria. Harvennusrästejä on erityisesti nuorissa ja ensiharvennusikäisissä metsissä.
”Kannustan ottamaan matalalla kynnyksellä meihin yhteyttä, jos harvennusrästejä on syntynyt. Ensiharvennuspuusto on hyvää energiapuuta, ja harvennus on kannattavaa ja tehokasta toteuttaa koneellisesti”, Jaatinen sanoo.
Kun metsänomistaja pyytää tarjousta harvennuksesta, Jaatinen lähtee paikan päälle arvioimaan, minkälaisia toimenpiteitä metsässä kannattaa tehdä. Samalla käydään läpi metsänomistajan tarpeet ja tavoitteet – esimerkiksi se, käytetäänkö metsää virkistys- ja harrastuspaikkana.
Kotimainen puuhake parantaa Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta – 52 % kaukolämmöstä tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvalla bioenergialla, jota myös energiapuu on.
”Käyn yksin tai yhdessä metsänomistajan kanssa katsomassa metsää, jonka jälkeen teen tarjouksen. Maastokäynnillä tarkistan maaston ja maaperän kantavuuden sekä arvioin tarjousta varten puuston järeyden ja paljonko metsässä on poistumaa”, Jaatinen kertoo.
Tarjouksen pyytäminen Laanialta ei sido mihinkään, ja metsäasiantuntijan tekemä arvio on täysin maksuton.
Metsänomistajan ei kannata kiirehtiä tekemään ennakkoraivausta ennen kuin energiapuun korjuuseen erikoistunut metsäasiantuntija on käynyt kohteessa. Ennakkoraivaus on metsurintyötä, josta muodostuu kuluja ja energiapuunkorjuussa sen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Ennen hakkuiden aloittamista Laanian metsäasiantuntija laatii Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoituksen, jossa huomioidaan muun muassa mahdolliset luonto- ja suojelukohteet.
”Metsänhoito täytyy tehdä kestävästi, luontoa kunnioittaen ja ympäristö huomioiden. Meillä Suomessa on pitkät perinteet metsänhoidossa ja erinomainen mahdollisuus toteuttaa hakkuut vastuullisesti”, Jaatinen sanoo.
Nuoren metsän oikeanlainen hoito ja ensiharvennus parantavat merkittävästi metsän kasvuolosuhteita pitkälle tulevaisuuteen. Metsänhoito lisää sekä metsän tuottavuutta että kykyä toimia tehokkaasti hiilinieluna.
”Vanha sanonta, että kirves on metsän lääke, pitää edelleen paikkansa. Kun hoidamme metsää harventamalla, parannamme puuston häiriönsietokykyä, vähennämme myrsky- ja lumituhoja sekä edistämme puiden kasvua ja hiilensidontakykyä”, Jaatinen kertoo.
"Metsänhoidon toimenpiteillä puuston kasvua on onnistuttu parantamaan merkittävästi viimeisten 50 vuoden aikana."
Hoidetun ja hoitamattoman metsän rahallinen arvo voi erota toisistaan merkittävästi. Harventaminen lisää arvopuustoa, ja hyvin hoidettu metsä onkin metsänomistajalle erinomainen sijoitus pitkälle tulevaisuuteen.
”Sen lisäksi, että metsänomistaja saa harvennuksesta puukauppatuloja, huolellisesti suunnitellun metsänhoidon avulla puuston arvokasvu kehittyy ja metsän rahallinen arvo nousee.”
Nuorella metsällä tarkoitetaan metsikköä, jossa puuston keskiläpimitta rinnankorkeudelta on 8–16 cm. Havupuuvaltaisissa metsiköissä valtapituus on vähintään 7 metriä ja koivikossa vähintään 9 metriä. Koneelliseen metsänhoitoon soveltuvat nuoret metsät, joiden valtapuuston pituus on yli 10 m.
Nuoren metsän hoitoon on mahdollista saada Suomen metsäkeskuksen myöntämää Metka-tukea. Tuki on tarkoitettu yksityisille metsänomistajille ja sitä voi hakea metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin sekä metsän määräaikaiseen suojeluun.
Metka-tukea voi hakea verkossa Metsään.fi-palvelussa tai lomakkeella. Tukea voi hakea jälkikäteen, kun nuoren metsän harvennus on tehty.
”Metsänomistaja voi hakea tukea itse tai me voimme hoitaa hakemuksen hänen puolestaan, miten vain yhdessä sovitaan”, Jaatinen vinkkaa.
Hyödynnä energiapuun ennätyskorkeat hinnat ja pyydä tarjous harvennuksesta.
Tutustu myös Laanian muihin palveluihin.
Juttu on julkaistu Kalevassa 26.08.2024.