EU:n uusi metsäkatoasetus (EUDR) ja Suomessa uudistuva kestävyyslaki ovat tuoneet muutoksia puukaupan käytäntöihin. Vaikka suomalainen metsänhoito on lähtökohtaisesti kestävällä pohjalla, tuleva lainsäädäntö tuo mukanaan velvoitteita koko toimitusketjuun.
Metsänomistajalle muutos näkyy ennen kaikkea tarkempana tietojen keräämisenä: hakkuualueiden taustat on tunnettava entistä paremmin. Laania on varautunut muutoksiin päivittämällä hankintaohjeistustaan varmistaakseen, että kaikki ostamamme puuraaka-aine täyttää muuttuneet vaatimukset.
Tässä tiivistettynä, mistä muutoksissa on kyse ja miten ne vaikuttavat puukauppaan.
EU:n metsäkatoasetuksen tavoite on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden päätyminen markkinoille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puut eivät saa olla peräisin alueilta, joilla metsää on hävitetty tai sen tilaa heikennetty 31.12.2020 jälkeen.
Vaikka Suomessa metsäkato on vähäistä ja metsälaki velvoittaa metsän uudistamiseen, asetus koskee meitäkin. Puun alkuperä on pystyttävä todentamaan ja toimitusketjun on oltava läpinäkyvä, jotta puuta voidaan jalostaa ja myydä kansainvälisillä markkinoilla.
Kestävyyslaki velvoittaa puolestaan osoittamaan biomassan kestävyyden esimerkiksi energiantuotannossa. Jotta toimitusketjun läpinäkyvyys ja alkuperä voidaan todentaa, tarvitaan esimerkiksi kiinteistötunnusta.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Tarkat sijaintitiedot: Puuta ostavan tahon on tiedettävä, mistä puu on peräisin. Myös kohteissa, jotka eivät ole metsätalousmaata (esim. pellonreunat), tarvitaan myyjältä kiinteistö- tai koordinaattitiedot, jotta voidaan osoittaa, ettei kyseessä ole ollut metsämaalta peräisin olevaa puuta.
Rajoitukset maankäytön muutoksissa: Laania ei osta puuta kohteista, joissa metsä raivataan pelloksi, sillä tämä katsotaan tämän hetken tulkinnan mukaan metsäkatoasetuksessa aiheuttavan metsäkatoa.
Kestävyyslaki sekä EU:n RED III -direktiivi asettavat vaatimuksia erityisesti energiapuun ja biomassan hankintaan. Tavoitteena on varmistaa, ettei energiapuun korjuu heikennä luonnon monimuotoisuutta tai hiilinieluja.
Kestävyyslain myötä puuta ei saa hankkia esimerkiksi:
Turvemailta, jotka on ojitettu vuonna 2008 tai sen jälkeen.
Vanhoista tai luonnontilaisista metsistä.
Metsälain 10 §:n mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä (esim. lehdot, lähteiden ympäristöt, jyrkänteet).
Metsänomistajalta tiedustellaan jatkossa turvemaakohteilla ojitustilannetta vuoden 2008 jälkeen, mikäli turvemaiden ojitustilanne ei selviä ilmakuvien ja karttatasojen avulla asiantuntijan toimesta.
Kysymme puukaupan yhteydessä esimerkiksi kiinteistötietoja tontti- ja infrahakkuista sekä varmistamme, ettei kohde ole pelloksi raivattavaa metsää.
Laania ei osta kantoja tavanomaisilta metsänuudistusaloilta. Kantojen nosto on kestävyyskriteerien kannalta herkkä osa-alue, sillä se vaikuttaa maaperän hiileen ja monimuotoisuuteen. Jatkossa ostamme kantoja vain infrahakkuista (esim. rakennustyömaat), joissa ne poistetaan joka tapauksessa.
Muutoksen hyvät puolet: Kun alkuperätiedot ja toimitusketjut ovat läpinäkyviä, suomalaisen vastuullisen puun arvo ja kysyntä säilyvät vahvoina kansainvälisillä markkinoilla.
Suomalainen metsänomistaja on hyvässä asemassa: metsien hoito on meillä jo valmiiksi korkealla tasolla.
Tutustu metsäsi tietoihin: Hyödynnä Metsään.fi-palvelua. Sieltä näet helposti karttatasot, hoitoehdotukset ja mahdolliset luontokohteet.
Käytä asiantuntijaa: Kun hakkuu on ajankohtainen, ole yhteydessä paikalliseen metsäasiantuntijaan. Hän auttaa valitsemaan kohteelle sopivan ja kestävän hakkuutavan sekä tuntee ajantasaiset säädökset.
Huomioi energiapuu: Varmista, että energiapuun korjuu on kestävää eikä heikennä metsän kasvua tai luontoarvoja.
Pienillä muutoksilla saamme puukaupan entistä läpinäkyvämmäksi ja vastuullisemmaksi.
Lisätietoa aiheesta:
Ruokavirasto toimii metsäkatoasetuksen valvovana viranomaisena Suomessa