Puusta maksettavaan hintaan vaikuttavat monet tekijät myytävistä puutavaralajeista yleiseen kysyntään ja metsän sijainnista puun laatuun. Joihinkin asioihin metsänomistaja voi itse omalla panoksellaan ja valinnoillaan vaikuttaa, mutta keskeisintä on ymmärtää, että taloustilanteiden vaiheet menevät eri rytmissä puun kasvun kanssa. Kärjistetysti voisi todeta, että kasvatusmetsän kvartaali on 25 vuotta ja yleinen taloussuhdanteiden on kvartaali 3 kuukautta.
Puu on tärkeä raaka-aine monella alalla, joten esimerkiksi tukkipuun hintaan vaikuttavat suoraan rakennusteollisuuden ja rakentamisen suhdanteet. Kun rakentaminen hiipuu, tarve puutavaralle vähenee. Ja kun rakentaminen taas vauhdittuu, puun kysynnän kasvu nostaa myös tukkipuusta maksettavia hintoja.
Suurinta kysyntä on kuusi- ja mäntytukeilla, koska havupuu soveltuu erinomaisesti rakentamiseen. Lehtipuista koivulla on myös kysyntää tukki- ja kuitupuuna, mutta muita lehtipuita Suomessa ei juurikaan hyödynnetä teollisessa mittakaavassa.
Kuitupuun kysyntään vaikuttavat myös verkkokaupan yleistyminen (aaltopahvia ja kartonkia tarvitaan yhä enemmän kuljetukseen ja pakkauslaatikoihin), mutta toisaalta viestinnän sähköistyminen vähentää sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin tarvetta.
Energiapuu on tyypillisesti harvennushakkuiden myötä talteen otettua pienpuuta, jossa viat, oksaisuus tai kierous eivät haittaa ollenkaan. Energiapuuksi kelpaavat hyvin myös kaikki lehtipuut, kuten pihlaja, haapa ja leppä. Energiapuuksi korjataan myös uudistushakkuualueiden latvuksia ja oksia, eli latvusmassaa. Energiapuun kysyntä on ollut kasvussa, koska fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä, turpeesta, öljystä ja maakaasusta halutaan voimalaitoksissa siirtyä uusiutuviin biopolttoaineisiin, jotta hiilidioksidipäästöjä voidaan leikata.
Valuuttakurssien vaihtelut ja poliittiset päätökset voivat vaikuttaa puun kansainväliseen kauppaan ja siten hintakehitykseen. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme kokeneet sekä puun hinnan nousun Venäjän puuntuonnin loppumisen vuoksi, että hintapiikin tasaantumisen rakennusalan taantumasta johtuen. Kaikesta huolimatta kotimaiselle puulle on ollut enemmän kysyntää kuin vuosikausiin.
Puutavaralajit jatkojalostetaan erilaisiin käyttötarkoituksiin, joten suhdannevaihtelut eri teollisuudenaloilla ovat erilaisia. Voi olla, että tukki, kuitu- tai energiapuun kysynnällä ei aina välttämättä ole suoraa yhteyttä keskenään. Kun toinen nousee, voi toinen laskea.
Kuitupuu on aina havu- tai koivupuuta, joka on halkaisijaltaan tukkia pienempää. Sitä käytetään selluloosan, hiokkeen ja hierteen sekä puukuitulevyjen valmistamiseen. Selluloosa on kemiallisen prosessin avulla valmistettua paperin raaka-ainetta, kun taas hioke ja hierre ovat mekaanisesti valmistettua paperin tai pahvin raaka-ainetta. Selluloosasta ja sen sivutuotteista, kuten ligniinistä, mikro- ja nanoselluloosasta, voidaan valmistaa myös liima-aineita, rakennusmateriaaleja, biokomposiittien osia, sekä lääkkeiden ja elintarvikkeiden täyteaineita.
Energiapuu on tyypillisesti metsänhoidollisten harvennushakkuiden myötä saatua pienpuuta, sekä hakkuutähdettä, kuten latvusmassaa ja oksia, jotka hyödynnetään bioenergiana energia- ja lämpövoimalaitoksissa. Suomessa on noin 80 suuren tehon lämpövoimalaitosta, jotka tuottavat kaukolämpöä ja sähköä muun muassa puuenergian avulla. Lämpöä ja sähköä tuottavat yhteistuotantolaitokset ovat erityisen merkittävässä roolissa talvikaudella, kun tuuli- ja aurinkovoima eivät tuota riittävästi. (Lähde Fingrid)
Puusta maksettavaan hintaan vaikuttaa myös metsän sijainti ja korjuutyöhön vaikuttavat olosuhteet, kuten esimerkiksi maaperä ja paikan saavutettavuus, sekä harvennettavan puuston järeys. Pehmeällä maaperällä sijaitseva metsä voidaan todennäköisesti korjata talvella, kun maa on roudassa. Metsätietä voidaan joutua rakentamaan, raivaamaan ja talvella jäädyttämään. Metsäkoneen lisäksi on huomioitava paikka johon korjatut puut varastoidaan ja jonne on puutavara-auton, hakeauton tai hakkurin kantava, riittävän leveä tie. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat:
- Puupinon etäisyys tiestä
- Metsäautotiet ja niiden kunnostustarve
- Maaperän kantavuus
- Ennakkoraivauksen tarve
Hyvin hoidettu metsä todennäköisemmin kasvaa enemmän arvokasta tukkipuuta kuin pitkään hoitamatta kasvanut. Luonnossa kaikki mahdolliset kasvupaikat pyrkivät täyttymään ja näin puut kilpailevat toistensa kanssa auringosta, vedestä ja ravinteista. Harventamattomassa metsässä tyypillisesti on paljon riukuuntuneita pitkiä puita, joista ei tule arvopuuta heikkojen kasvuolosuhteiden vuoksi. Vaikka näitä puita olisi määrällisesti paljon, hinnassa jäädään kuitu- tai energiapuun tasolle.
Metsäkoneella tehtävä hakkuutyö on parantanut merkittävästi tietoutta toteutuneista puumääristä ja -lajeista. Metsäkone tai kuormatraktori mittaa tiedot puista, joten maksuperuste on oikeudenmukainen, reilu ja läpinäkyvä kaupan molemmille osapuolille. Puunkorjuun jälkeen metsänomistajalle toimitetaan mittaustodistus, josta selviää puukaupassa korjatut puut puutavaralajeittain ja puukauppamaksu suoritetaan tämän tiedon perusteella.
Energiapuuta korjatessa puun saanto on suurempi, kuin esimerkiksi kuitupuuta korjatessa, koska eri puulajit soveltuvat energiakäyttöön. Lisäksi laatuvaatimukset eivät rajoita puuvalintaa. Pieniä metsiköitä, joissa on vähän puuta tai jotka ovat sijainniltaan hankalissa paikoissa, voi olla mahdollista tehdä metsurityönä ja pienemmillä koneilla.
Metsänomistajalle olisi kannattavaa keskittää tavoitteellinen talousmetsänkasvatus helposti saavutettaville palstoille, joissa on hyvät kasvuolosuhteet. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Toisaalta vaikeakulkuisille alueille, joissa olosuhteet tavoitteelliselle metsän kasvatukselle, hoidolle ja puunkorjuulle ovat heikkoja, voi harkita vapaaehtoista suojelua. Esimerkiksi Metso-ohjelma tarjoaa korvauksen vapaaehtoisesta, määräaikaisesta suojelusta.
Pystykaupalla tarkoitetaan sitä, että ostaja maksaa hakkuuoikeudesta metsänomistajalle. Tällöin ostaja itse tai omalla kustannuksellaan tekee hakkuun. Metsänomistajalle maksettava puun hinta jää pienemmäksi, koska työ jää ostajalle.
Puumarkkinoilla toteutuneista hinnoista julkaistaan maksuttomia tilastoja, joihin voi tutustua Luonnonvarakeskuksen sivuilla.
Tilastot antavat suuntaa energiapuun hinnoista, mutta sisältää enemmän epävarmuutta ja tulkintaa kuin ainespuun vastaavat tilastot. Tämä johtuu siitä, että energiapuutilastoissa mahdolliset tuet vähennetään puun hinnasta, vaikka käytännössä näin ei asia olisikaan.
Kirjoitukseni alussa puhuin kasvatusmetsän kvartaalista, joka on noin 25 vuotta, kun puolestaan taloustilanteiden vaihtelua tarkastellaan tyypillisesti 3 kuukauden jaksoissa. Tilastoja julkaistaan tiheästi, joten yleinen puun hintataso on helppo selvittää.
Metsänomistajuus on luonteeltaan pitkäjänteistä, tyypillisesti jopa ylisukupolvista puuhaa, jossa keskeistä on ymmärtää, että metsä kasvaa omaan tahtiinsa, eikä hintaoptimointi talouden nousuvaiheen kanssa välttämättä tule käymään yksiin. Voi käydä jopa niinkin harmillisesti, että on lopulta epäedullisempaa lykätä puukauppoja huippuhintatason toiveissa. Harventamaton metsä riukuuntuu ja puiden kasvuvauhti hidastuu vuosikausiksi hoitamattomuuden vuoksi, jolloin menetetään taloudellisesti tärkeä arvokasvu tukkipuuksi.
Parasta metsänomistajuutta on tietää missä kasvatuksen vaiheessa oma metsä on ja mitä sille kannattaa tehdä lähitulevaisuudessa, jotta ei tulisi uinuneeksi Ruususen unta juuri silloin, kun olisi aika tehdä toimenpiteitä.
Jos tarvitset vinkkejä esimerkiksi harvennuksessa, nuoren metsän hoidossa, ensiharvennuksessa tai muissa puukauppa-asioissa, löydät paikallisen metsäasiantuntijasi alta. Olemme mielellämme avuksi.