Jos omaisuutta ei hoida, sen arvo vähitellen laskee. Sama viisaus pätee Suomen metsiin, joiden hoitamatta jättäminen verottaa metsänomistajan kukkarosta suuren loven. Aivan kuten talo tai asunto kaipaa aika ajoin remonttia, myös metsää on ylläpidettävä säännöllisesti.
Metsä on pitkäaikainen investointi. Jos istutat taimen nyt, saat ensimmäiset tulot hoitohakkuista 30–40 vuoden kuluttua. Pääosa tuloista päätyy kuitenkin 70–120 vuoden päästä seuraavien sukupolvien taskuihin – silloin kun metsää hoidetaan hyvin.
Mikäli metsää ei hoideta ja harvenneta ajallaan, arvokkaille puille ei jää riittävästi tilaa kasvaa, jolloin ne kompensoivat paksuuskasvua pituuskasvulla. Koska metsän kasvatuksessa suurimmat tulot saadaan paksuista tukkipuista, tämä romahduttaa metsän arvon. Lisäksi hoitamattomissa metsissä elävän latvuksen koko pienenee, minkä johdosta puuston kasvu hidastuu merkittävästi. Hoitamattoman metsän tulevaisuuden tulot saattavatkin olla reilusti alle puolet hoidetun metsän tuloista.
Harvennus on ilmastoteko
Metsänomistajan kukkaron lisäksi myös ympäristö kiittää hyvin hoidetusta metsästä. Harvennusten yhteydessä kerätystä biomassasta jalostetaan sähköä ja lämpöä, jolloin fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän niiden tuottamiseen. Esimerkiksi Vaskiluodon voiman Vaasan voimalaitoksella Laanian toimittamalla puuraaka-aineella on saavutettu yli 82 000 tonnin kasvihuonekaasujen päästövähenemä.
Energiakäytön lisäksi harvennuksilta saadaan raaka-ainetta biojalostamoille, jossa valmistetaan muun muassa sellua, paperia ja liikenteen biopolttoaineita. Myös sahateollisuus saa harvennuksilta tukkia lankun ja laudan valmistukseen.
Tekemällä puubiomassasta tuotteita, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita tai joilla on pitkä elinkaari (esimerkiksi puutalot), voimme pitkällä tähtäimellä vähentää merkittävästi ilmaston lämpenemistä. Metsätalous on siis kiertotaloutta parhaimmillaan.
Ryteiköt rahaksi ja reippailemaan hoidettuun metsään!
Suositusten mukainen metsänhoito ei tarkoita sitä, että monimuotoisuuden tarvitsisi kärsiä. Pikemminkin päinvastoin. Monimuotoisuus pyritään aina turvaamaan jättämällä erityisen arvokkaat elinympäristöt käsittelemättä sekä esimerkiksi huolehtimalla siitä, että vesistöjen ympärille jää riittävän tiheä puusto ja pintakasvillisuus.
Toisin kuin umpeen kasvaneessa tiheikössä, hoidetussa metsässä on helppo retkeillä ja virkistäytyä. Lisäksi se on hyvä kasvupaikka esimerkiksi mustikoille ja puolukoille. Moni saattaakin yllättyä, kuinka hyvin talous ja monimuotoisuus voidaan nykyään yhdistää.
Laanian metsäasiantuntijoilta saat aina juuri sinulle ja metsällesi räätälöidyn hoitoehdotuksen. Ehdotuksia saattaa toki olla useita, mutta lopulta metsänomistaja päättää. Yksi erinomainen hoitomuoto on riistapainotteinen harvennus, jossa harvennuksen yhteydessä metsään jätetään tiheikköjä, joissa riista viihtyy.
3 tapaa varmistaa, että metsä tuottaa myös tulevaisuudessa
Metsäomaisuuden hoito on kannattavaa metsänomistajalle, paikallistaloudelle, metsäluonnolle, valtiolle ja ilmastolle. Jos siis haluat täyden hyödyn irti omistamastasi metsästä, nappaa tästä vinkit talteen:
- Hoida taimikot ja tee harvennukset ajallaan. Kun terveet ja hyväkuntoiset puut jätetään kasvamaan, metsän arvokasvu on turvattu. (Arvokasvulla tarkoitetaan puun paksuuskasvua, jonka lisääntyessä puista myöhemmin saatavat tulot nousevat.)
- Noudata metsänhoitosuosituksia. Suomalainen metsäntutkimus on maailman huippua. Hyviä metsänhoitosuosituksia löytyy esimerkiksi Tapiolta. Metsänhoitosuositusten harvennusmallit kertovat muun muassa, kuinka paljon puuta tulee jättää ja milloin on oikea aika tehdä metsänhoitotöitä, jotta metsä voi hyvin.
- Tutustu omistamaasi metsään ja pyydä tarvittaessa ammattilaisen apua metsänhoitoon ja puukauppaan liittyvissä asioissa. Tutustumisen voi aloittaa kirjautumalla Suomen Metsäkeskuksen tuottamaan metsään.fi -palveluun tai ottamalla yhteyttä paikkakuntasi Laanian metsäpalveluasiantuntijaan.
Laanian koko hankinta- ja toimitusketju on PEFC-sertifioinnin piirissä. Sertifiointi on tae ympäristöystävällisestä ja vastuullisesta kestävää kehitystä tukevasta toiminnasta.