Toimitusjohtajalta: Sähköistyvä Suomi tarvitsee energiapuuta

Suomi sähköistyy nopeasti. Sähkön käyttö kasvaa teollisuudessa, liikenteessä, lämmityksessä ja datakeskuksissa. Samalla tuotanto perustuu yhä enemmän sääriippuvaiseen tuuli- ja aurinkovoimaan. Lämmöntuotannossa sähkökattilat, lämpöpumput ja hukkalämmöt korvaavat polttoaineita erityisesti silloin, kun sähköä on runsaasti ja edullisesti saatavilla.

Sähköistyminen tarkoittaa puuhun pohjautuvan energiantuotannon kausivaihtelun lisääntymistä. Keväästä syksyyn suuri osa lämmöstä voidaan tuottaa sähköllä ja hukkalämmöillä. Kylminä ja vähätuulisina talvijaksoina sähkön kysyntä on puolestaan korkealla samaan aikaan, kun tuuli- ja aurinkotuotantoa voi olla vähän.

Puupolttoaineen vahvuus on sen toimitusvarmuudessa. Puuta voidaan varastoida ja käyttää säästä riippumatta. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa puu tuottaa energiaa juuri silloin, kun lämmön ja sähkön tarve on suurimmillaan.

Energiapuun kokonaiskäyttö oli huipussaan eli noin 11 miljoonassa kuutiossa vuonna 2023. Tuolloin Ukrainan sodan käynnistämä energiakriisi oli suurimmillaan. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan käyttö laskee ensi vuonna noin 8 miljoonan kuution tasolle.

Energiapuuksi käytetään pääasiassa hakkuutähteitä sekä nuorten metsien harvennuksissa kertyvää puuta. Näille puuerille ei useinkaan ole taloudellisesti järkevää korkeamman jalostusarvon käyttökohdetta. Energiakäyttö luo niille markkinan ja tukee samalla nuorten metsien oikea-aikaista hoitoa.

Viimeaikojen julkisessa keskustelussa on ehdotettu puun energiakäytön verottamista. Samaan aikaan tunnistetaan, että sähkön käyttö tulee merkittävästi kasvamaan ja tarvitsemme säävarmaa säätövoimaa. Tässä puupolttoaineisiin pohjautuva lämmön ja sähkön yhteistuotanto on keskeisessä roolissa. Puun energiakäytön verottaminen olisi siksi lyhytnäköistä.

Lämmöntuotanto sähköistyy jo voimakkaasti ilman uutta veroa. Vero ei siirtäisi hakkuutähteitä ja pienpuuta automaattisesti teollisuuden raaka-aineeksi, mutta se heikentäisi metsänhoidon kannattavuutta, kotimaisia toimitusketjuja ja säästä riippumatonta energiantuotantoa. Lopulta kustannus voisi näkyä myös kaukolämmön hinnassa. Energiapuun tuotanto työllistää erityisesti maakunnissa metsien keskellä. Supistuva tuotanto tarkoittaa myös supistuvaa arvonlisäkertymää.

Sähköistyvä Suomi tarvitsee monipuolisen energiajärjestelmän. Puu ei kilpaile sähköistymistä vastaan, vaan täydentää sitä silloin, kun energiantarve on suurimmillaan. Tätä kotimaisen energialähteen tärkeää roolia ei pidä heikentää uudella verolla, vaan yhteiskunnan kannattaisi miettiä, miten ohjaamme puupolttoaineiden käytön uuteen kasvuun.

Tomi Vartiamäki
Toimitusjohtaja
Laania Oy

Energiapuulla voi olla tärkeä rooli sähkön hintapiikkien tasaamisessa

Datakeskusten lisääntyvä sähkönkulutus ja lämmityksen sähköistyminen kasvattavat sähkön kysyntää. Kun tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee sääolojen mukaan, tarvitaan rinnalle myös tuotantoa, jota voidaan lisätä tarpeen mukaan.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan energiapuun tärkeä tulevaisuuden tehtävä voi olla juuri sähkön hintapiikkien lieventäminen. Erityisesti rankapuun etuna on varastoitavuus: puuta voidaan pitää varastossa ja toimittaa nopeasti energiantuotantoon silloin, kun sitä tarvitaan.

Energiapuun tulevaa kysyntää ei silti voi ennustaa yksiselitteisesti. Siihen vaikuttavat muun muassa sähkömarkkinoiden kehitys, energiantuotannon investoinnit ja sääntely. Energiapuun korjuulla on kuitenkin edelleen merkitystä myös nuorten metsien hoidon ja puuraaka-aineen hyödyntämisen kannalta.

Lue lisää: Maaseudun Tulevaisuus – Pelastaako energiapuu sähköpulalta ja hinnannousulta?

Puupolttoaineiden verotus herättää keskustelua – vaikutukset voisivat ulottua myös metsänomistajan puukauppaan

Puun energiakäytön verotuksesta käydään jälleen keskustelua. Bioenergia ry varoittaa 19. lokakuuta julkaistussa tiedotteessaan, että puupolttoaineiden verotuksen muuttaminen voisi heikentää energian toimitusvarmuutta, nostaa kaukolämmön kustannuksia ja vaikeuttaa kotimaisen puun käyttöä energiantuotannossa.

Metsänomistajan näkökulmasta keskustelu on kiinnostava, koska energiapuun kysyntä vaikuttaa puukaupan mahdollisuuksiin. Jos puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa vähenee, vaikutukset voivat ulottua myös puun hankintaan, metsänhoidon yhteydessä korjattavan energiapuun hyödyntämiseen ja puun toimitusketjuun.

Energiapuuta saadaan usein muun puunkorjuun yhteydessä

Bioenergia ry mukaan Suomessa hakattiin vuonna 2025 yhteensä 74,3 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tästä 4,7 miljoonaa kuutiometriä eli noin kuusi prosenttia toimitettiin suoraan metsästä lämpö- ja voimalaitoksille. Järjestö korostaa, että merkittävä osa energiantuotannon puupolttoaineista on ainespuun korjuun yhteydessä syntyvää latvusmassaa ja muita puunjalostuksen sivuvirtoja.

Tämä havainnollistaa energiapuun asemaa osana laajempaa puunhankintaa. Energiapuuta voidaan hyödyntää esimerkiksi harvennusten yhteydessä ja muun puunkorjuun sivutuotteena. Sen käyttömahdollisuudet vaikuttavat osaltaan siihen, miten metsänhoitotöissä syntyvä puu saadaan taloudellisesti hyödynnettyä.

Kotimainen puupolttoaine tukee lämmön ja sähkön tuotantoa

Puupolttoaineilla on tärkeä rooli Suomen kaukolämmön tuotannossa. Bioenergia ry mukaan puupolttoaineilla tuotettiin vuonna 2025 noin puolet Suomen kaukolämmöstä.

Puupolttoaineiden käyttö tukee myös kotimaisten polttoaineiden saatavuutta silloin, kun energiantarve kasvaa esimerkiksi kylminä ja vähätuulisina talvipäivinä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset voivat tuottaa samanaikaisesti lämpöä ja sähköä, mikä lisää niiden merkitystä energiajärjestelmässä.

Bioenergia ry katsoo, että puupolttoaineiden verotus voisi heikentää kotimaisen bioenergian kilpailukykyä ja lisätä epävarmuutta investoinneissa. Kyse on järjestön kannanotosta tilanteessa, jossa puupolttoaineiden verokohtelusta ja luonnolle haitallisiksi luokitelluista tuista keskustellaan.

Mitä verotuskeskustelu merkitsee metsänomistajalle?

Mahdollisen veromuutoksen vaikutukset riippuisivat sen toteutuksesta ja siitä, miten energiantuottajat reagoisivat kustannusten muutokseen. Jos puupolttoaineiden kysyntä vähenisi, seuraukset voisivat näkyä myös energiapuun ostotarpeissa ja puukaupan edellytyksissä. Vaikutuksia ei kuitenkaan voi päätellä suoraan verotuskeskustelusta, eikä yksittäisen metsänomistajan puuerän kysyntää voi ennustaa sen perusteella.

Metsänomistajan kannattaa siksi seurata markkinatilannetta ja selvittää puun ostomahdollisuudet ennen korjuuta. Erityisesti itse korjattavan hankintapuun kohdalla puutavaralajien erottelu, varastopaikan valinta ja kuivattaminen vaikuttavat siihen, kuinka hyvin puuerä vastaa ostajan tarpeita.

Lue lisää:

Bioenergia ry: Puun verotus iskisi energian toimitus- ja huoltovarmuuteen – siihen meillä ei ole varaa
Bioenergia ry:n lista syistä miksi bioenergiavero olisi sen mielestä huono idea

Energiapuun hinta voi ratkaista koko puukaupan

Metsälehden lokakuussa julkaisema puukauppaesimerkki osoittaa, miten merkittävä vaikutus energiapuun hinnalla voi olla metsänomistajan saamaan kokonaistuottoon. Etelä-Hämeessä kilpailutetussa kolmen hehtaarin harvennuskaupassa energiapuun tarjous nousi ratkaisevaan asemaan, kun kuusitukin hinnoissa ei ollut tarjousten välillä eroa. Karsitusta rangasta maksettiin 26 euroa kuutiometriltä.

Esimerkki havainnollistaa, että energiapuun merkitys puukaupassa ei rajoitu pelkästään pieniläpimittaisen puuston hyödyntämiseen. Kun energiapuun hinta ja leimikolta saatava kertymä ovat kilpailukykyisiä, niiden vaikutus voi ratkaista koko puukaupan tarjouskilpailun.

Metsänomistajan kannattaakin tarkastella tarjouksia kokonaisuutena ja kilpailuttaa myös sellaiset leimikot, joissa energiapuun osuus on merkittävä.

Lähde: Metsälehti 2.10.2026, Valtteri Skyttä: Energiapuu ratkaisi kaupan – karsitun rangan hinta nousi 26 euroon kuutiolta

Tässä ilmoitetut hinnat ovat toteutuneita energiapuukauppahintoja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä tilastosta. Luvut ovat toteutuneiden hintojen keskiarvo kaikkien puukauppatilastoon raportoivien yritysten osalta.

Tässä taulukossa on esitetty Luonnonvarakeskuksen ylläpitämät puumarkkinahinnat kolmannelta vuosineljännekseltä 2026 (heinä-syyskuu/2026Q03).

Tilasto kuvaa koko Suomen keskiarvoa toteutuneista hinnoista.

Tilastoissa esitetyt hinnat eivät kuvasta Laania Oy:n puunhankintahinnastoa, vaan jokaisesta kohteesta kannattaa pyytää tarjous paikalliselta metsäasiantuntijalta.

Tilasto on julkaistu 29.10.2026.