Energiapuun kysyntä on kovassa nosteessa, kun energiayhtiöt siirtyvät uusiutuviin polttoaineisiin, eikä edullista venäläistä puuhaketta ole enää saatavilla. Metsänomistajalle energiapuu on sekä metsänhoidon, että talouden kannalta järkivalinta.
Energiapuu koostuu neljästä raaka-aineesta: päätehakkuun hakkutähteet eli latvusmassa, karsittu ranka, kokopuu sekä kannot.
Nuoren metsän kunnostuskohteista saadaan kokopuuta ja ensiharvennuksista karsittua rankaa. Nuoren metsän kunnostus on tyypillisesti Suomen Metsäkeskuksen tuen piirissä olevaa metsänhoitoa.
Metsän rakenne määrittelee hoitokeinon – ja metsänomistajan tuoton
Nuoriin metsiin on Suomessa kertynyt paljon hoitorästejä. Hoitorästi syntyy, kun metsässä ei tehdä taimikon hoitotöitä ajallaan. Kun metsänhoito on myöhästynyt ja nuori metsä on ehtinyt kasvaa risukoksi, on metsänhoito kannattavinta tehdä energiapuun korjuulla. Tällöin metsänomistaja saa jopa tuloja energiapuusta sen sijaan, että hän maksaisi raivaustyöstä.
Kun metsänhoito on viivästynyt, kannattaa energiapuun korjuu tehdä siinä vaiheessa, kun puuston pituus on yleisesti 8-12 metriä. Tällöin puu korjataan talteen kokopuuna giljotiinikouralla eli puusta ei katkota oksia tai latvoja, kertoo Laanian puunhankintapäällikkö Marko Jaakkola.
Järeämmissä kohteissa puiden pituus on yli 12 metriä. Näissä kohteissa energiapuun korjuu tehdään yleensä rankapuukorjuuna, jossa puut karsitaan samalla tavalla kuin kuitupuu, mutta ne katkotaan kuitupuuta pienempään läpimittaan. Samalla leimikosta voidaan korjata myös kokopuu.
– Kun leimikko korjataan ensiharvennuksessa energiapuuksi, saadaan siitä kuutiometreissä enemmän irti kuin jos se korjataan pelkkänä ainespuuna. Tämä merkitsee enemmän euroja metsänomistajalle, Marko Jaakkola toteaa.
Energiapuun kysyntä kasvaa
Energiapuulla on koko ajan kasvava kysyntä. Puuta uusiutuvana energiana käyttäviä lämpövoimaloita on noussut viime vuosina Suomeen useita. Esimerkiksi Helen luopui keväällä 2023 perinteisestä kivihiilivoimalaitoksesta ja avasi Helsingin Vuosaareen uuden biolämpölaitoksen.
– Hiilestä luopuminen vauhdittaa jatkossakin kotimaisen energiapuun kysyntää. Myös turpeen energiakäytöstä luopuminen lisää tarvetta energiapuun käytölle. Kotimainen energiapuu onkin vastuullinen valinta energiayhtiöille, Jaakkola sanoo.
Laania on aktiivinen puun ostaja
Laania hankkii energiapuun pääasiassa suoraan metsänomistajilta pystykauppana niin, että oma korjuuorganisaatio ja yhteistyöurakoitsijat vastaavat metsänkorjuusta. Laania on aktiivinen metsäkaupan toimija, mikä näkyy metsänomistajien suuntaan.
– Tarjoamme varteenotettavan vaihtoehdon, kun metsänomistaja tarvitsee kumppanin nuoren metsän kunnostukseen ja harvennukseen. Hankimme vuodessa noin kaksi miljoona kuutiota energiapuuta. Koko Suomen energiapuun käyttö on 10,2 miljoonaa kuutiota vuodessa, Jaakkola kertoo.
– Pystykaupan lisäksi Laania ostaa tien varresta energiapuuta hankintakauppana, jonka metsänomistaja tai hänen kumppaninsa on sinne toimittanut.
Energiapuun hintaan vaikuttavat samat lainalaisuudet kuin puun hintaan yleisesti hintaan: saavutettavuus, laatu, tiestö korjuupaikalle, korjuun ajankohta sekä kysynnän ja tarjonnan muutokset markkinoilla.
– Koska korjuukohteet ovat hyvin erilaisia, arvioidaan kuutiohinta kussakin kohteessa yksilöllisesti. Laanian hankinta kattaa lähes koko Suomen paitsi aivan itäisimmän Suomen ja pohjoisimman Lapin, Jaakkola summaa.
