Energiapuu tuo metsänomistajalle euroja

Energiapuun hyödyntäminen nopeuttaa metsän kasvua ja parantaa sen tuottoa. Ennen harvennus tiesi kuluja, nyt se tuo euroja.

Oulaisissa asuva Reijo Rautio on nähnyt metsänhoidon muutokset yli puolen vuosisadan ajan.

”1960-luvulla kaadettiin satoja tuhansia motteja koivurunkoja metsään ja jätettiin sinne. Koivu oli silloin vihattu puu, ja vieläkin ihmetyttää, miksi. Nyt on toisin, kun kaikki puu osataan hyödyntää.”

Rautio on pitkän linjan K-kauppias. ”Olen ollut aina yrittäjä. Kun myin yritykset aikoinaan pois, aloin sijoittaa metsään vuodesta 1987 alkaen. Metsätilat olivat silloin edullisia.”

Rautiolle on kertynyt metsää kolmen vuosikymmenen aikana 4 100 hehtaaria, kaikkiaan 20 kunnan alueella Pohjanmaalla.

”Meillä on nuoret ja kasvavat metsät, joissa on noin 380 000 kuutiota puuta. Niiden hoito vaatii aktiivista harvennusta ja raivausta eli energiapuun ottamista. Se on järkevää, koska energiapuu on rahanarvoista tavaraa.”

Menot kääntyvät tuloiksi

Rautio on tehnyt Laanian ja sen edeltäjän L&T Biowatin kanssa menestyksekästä yhteistyötä parin vuoden ajan.

”Sekä aiemmin Biowatilla että nyt Laanialla on Pohjanmaalla reippaat ostomiehet ja päälliköt, joiden kanssa on hyvä neuvotella. Kokonaisuutena asiat ovat edenneet hyvin. Parin vuoden aikana on tehty nuoren metsän harvennuksia 300 hehtaarilla.”

Raution 25–30-vuotiaasta taimikosta on saatu ensimmäisissä hoitohakkuissa puuta 60 kuutiota hehtaarilta. Jo tässä vaiheessa metsänomistajalle tulee noin 700 euroa hehtaarilta, kun ennen hoitotyöstä joutui maksamaan.

”Energiapuun raivaaminen on hyvää taimikonhoitoa, metsänomistaja saa siitä hieman rahaa ja verottaja eli yhteiskunta vielä oman osansa”, Rautio summaa hyötyjä.

Hyvin hoidettua taimikkoa ja nuorta metsää harvennetaan ensimmäisen hoitohakkuun jälkeen kymmenen vuoden välein, koska hyvin hoidettu metsä kasvaa ja tuottaa hyvin. Metsästä saadaan ennen päätehakkuita viisi kertaa tuottoa eli kaikkiaan 300 kuutiota hehtaarilta.

Energiapuulle on kysyntää

Metsän maksimaalinen tuottavuus vaatii Raution mukaan sekä jatkuvaa kasvatusta että päätehakkuita.

”EU tuntuu panevan päätehakkuut kokonaan jumiin. Siinä tehtäisiin iso virhe. Suomen metsien  vuosikasvu voisi pudota nykyisestä 108 miljoonasta kuutiosta 60 miljoonaan kuutioon. Kyllä metsää pitää määrävälein uudistaa.”
Energiapuuhakkuilla hoidetut metsät ovat kaikin puolin terveempiä kuin hoitamattomat ja ne kasvavat nopeammin ilmastomuutosta sitoviksi hiilinieluiksi.

”Kävelen päivittäin metsässä, kun käyn työmailla. Nautin luonnonmetsistä, mutta kyllä hoidetuissakin metsissä mieli lepää.”

Energiapuumarkkinat ovat Raution mukaan hyvät ja vilkkaat, sillä puusta on jatkuvasti pulaa.

”Laania, metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajat tekevät hyvää yhteistyötä. Raha ja tavara liikkuvat täällä Pohjanmaalla.”