Harvennustavat tutuiksi: alaharvennus, yläharvennus ja laatuharvennus

Harvennustapa ensiharvennukseen ja myöhempiin harvennuksiin valitaan metsän kunnon, kasvatustavoitteiden ja puulajin mukaan.

Harvennuksen lähestyessä on hyvä palautella mieleen omat metsänkasvatuksen tavoitteet metsän tulevaisuuden kannalta ja tarkastella, millaisessa kunnossa metsä on. Tavoitteet ja metsän kunto nimittäin vaikuttavat siihen, miten metsä harvennetaan, eli mitä harvennustapaa käytetään. Perinteisimmät ja käytetyimmät harvennustavat tasaikäisissä talousmetsissä ovat ylä- ja alaharvennus. Kolmantena vaihtoehtona on myös laatuharvennus, joka sopii erityisesti männiköihin.

Harvennustapa tarkoittaa periaatetta, jolla harvennuksen yhteydessä metsästä poistettavat puut valitaan. Kaikkien harvennustapojen yhteinen tavoite on parantaa kasvatuspuuston laatua, nopeuttaa arvokasvua, eli järeytymistä ja varmistaa tulevaisuudessa hyvät puunmyyntitulot. Koko metsää ei tarvitse harventaa samalla tavalla vaan tapoja voidaan vaihdella tarpeen mukaan metsän sisällä.

KÄSITTEET

Valtapuut: metsän ylimmäinen ja vallitsevin latvuskerros, joka muodostuu pisimmistä ja hyvälaatuisimmista puista.

Lisävaltapuut: valtapuukerrosta alempana oleva latvuskerros, jossa latvukset ovat tavallisesti hieman heikompilaatuisia kuin valtapuiden latvukset.

Aluspuut: alimmainen latvuskerros, jossa latvukset kasvavat muun puuston varjostamina ja ovat sen vuoksi ylempiä kerroksia selkeästi heikommin kehittyneitä.

Alikasvos: Valtapuustoa selvästi nuorempi ja matalampi puu, joka yleensä poistetaan ennakkoraivauksessa ennen koneellista hakkuuta. Alikasvos muodostuu monesti useista eri puulajeista.

Kuva 1: Harvennuksen seurauksena parhaat puut saavat lisää kasvutilaa, ravinteita ja valoa, kun huonokuntoisia ja liian tiheässä kasvavia puita poistetaan.

Alaharvennus

Alaharvennus sopii eri puulajien kaikenikäisiin, tasarakenteisin metsiköihin. Se on pääasiassa heikkolaatuisten puiden poistoa. Kasvamaan jätetään laadultaan metsikön parhaat valta- ja lisävaltapuut, joilla on parhaat mahdollisuudet kasvaa tulevaisuuden tukkipuiksi. Alaharvennuksessa tavoitteena on parantaa puuston kasvua niin, että se järeytyy nopeasti ja tuottaa myös nopeammin tuloja seuraavissa hakkuissa. Ensiharvennus alaharvennuksena toteutetaan tavanomaiseen aikaan, eli puiden valtapituuden ollessa noin 13-15 metriä.

Alaharvennuksessa poistetaan seuraavanlaista puustoa:

• vialliset ja sairaat puut
• valta- ja lisävaltapuita huomattavasti pienemmät puut
• mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosaltaan haaroittuneet puut

Huonolaatuista puuta poistettaessa on hyvä pitää mielessä metsänhoidon suositusten mukaiset ohjeet jäävän puuston tiheydestä. Pienikokoisia ja huonolaatuisia puita voidaan jättää esimerkiksi säästöpuiksi.

Yläharvennus

Yläharvennuksessa poistetaan alaharvennuksen tapaan huonolaatuisia puita, mutta sen lisäksi poistetaan myös metsikön kookkaimpia puita. Tämä kasvattaa tukki- ja pikkutukkisaantoa harvennuksen yhteydessä.

Yläharvennus sopii erityisesti havupuuvaltaisen metsikön myöhempiin harvennuksiin ja heikkolaatuisen männikön ensiharvennukseen. On hyvä pitää mielessä, että yläharvennus johtaa tavanomaista pidempään kiertoaikaan. Jäävien puiden valinta tuleekin tehdä tarkasti ja pitää huolta siitä, että jäävän puuston määrä säilyy riittävän suurena. Toisaalta pidennetyn kiertoajan ansiosta esimerkiksi metsän virkistyskäytöstä on mahdollista nauttia pidempään.

Kuva 2: Harvennuksilla otetaan huomioon metsänomistajan toiveet myös säästettävistä alueista ja puista. 

Laatuharvennus

Laatuharvennuksen tavoitteena on jättää kasvamaan kaikista laadukkain puusto. Laatuharvennuksessa poistetaan heikkolaatuiset puut ja esimerkiksi oksikkaat puut. Laatuharvennus on erityisesti männyn laatukasvatukseen sopiva harvennustapa.

Laatuharvennusta suositellaan harvennustavaksi laadultaan kohtalaisiin tai taimikkovaiheessa puutteellisesti hoidettujen männiköiden ensiharvennukseen. Mikäli männikkö on paksuoksaista, heikkolaatuista tai vaihtoehtoisesti täysin hyvälaatuista, ei laatuharvennuksesta välttämättä ole merkittävää hyötyä.

Laatuharvennus toteutetaan ala- ja yläharvennusta aikaisemmin, jo 10–12 metrin valtapituudessa. Tällöin valtapuut eivät ole vielä ehtineet varjostaa lisävaltapuita ja heikentää niiden latvusten kasvua. Laatuharvennuksessa runkoluku jätetään hieman korkeammaksi, noin 1200-1400 puuta hehtaarille ja siinä poistetaan oksikkaita valtapuita tehden tilaa oksistoltaan ohuemmille lisävaltapuille. Vaikka harvennuskertymä harvennukselta on näin pienempi, pysyvät kustannukset usein kohtuullisina korjattujen kookkaiden valtapuiden ansiosta.

Laatuharvennus saattaa pidentää kiertoaikaa, jonka vuoksi kahden harvennuksen sijasta voidaan joutua toteuttamaan kolmekin harvennusta. Tällä tavoitellaan laadukkaan tukkipuun tuotosta. Tuotoksen lisääntyminen tekee laatuharvennuksesta kilpailukykyisen vaihtoehdon ylä- ja alaharvennuksille.

Eri harvennustyylien vaikutukset tuloihin tiivistettynä

Alaharvennus:

• pienemmät tulot harvennuksessa, mutta suuremmat tulot päätehakkuilta.

Yläharvennus:

• tasainen tulovirta sekä harvennuksista että päätehakkuilta.

Laatuharvennus:

• pienehköt kertymät, mutta laadukkaalla puulla tulot ovat kilpailukykyset

Me Laanialla autamme metsänomistajia oikea-aikaisessa sekä tavoitteiden ja metsän kunnon mukaisessa metsänhoidossa. Kun metsäsi kaipaa huolenpitoa, ole yhteydessä Laanian metsäasiantuntijoihin. Oman alueesi asiantuntijat löydät alla olevasta hakukentästä tai yhteystiedot-sivultamme.