Korjuujäljen laatu on ensiarvoisen tärkeää nuorten metsien harvennuksessa. Laadukkaalla korjuulla saadaan maksimoitua niin puuston kasvun potentiaalisuus kuin muutkin metsän käytön mahdollisuudet virkistyskäytöstä harrastuksiin. Korjuujäljen laatua valvovat tarkastuksin sekä Suomen Metsäkeskus että puunhankintaorganisaatiot.
Mitä korjuujäljen arvioinnissa tarkastellaan?
Korjuujäljen laatu muodostuu useamman tarkastelupisteen summasta. Korjuujälkeä tarkastellaan kolmen eri kohdan avulla, jotka ovat:
- jäljelle jäävän puuston tiheys
- puustovauriot
- ajouratunnukset.
Puuston tiheys
Sopiva puuston tiheys on tärkeässä roolissa suosituksien mukaisessa metsän hoidossa. Liian tiheässä kasvanut puusto on laadultaan heikompaa kuin sopivassa tiheydessä kasvanut puusto. Liian harva puusto puolestaan on alttiimpi erilaisille tuhoille, kuten myrsky- ja lumituhoille.
Tiheyttä mitataan harvennusmallien mukaan käyttämällä joko runkoluku- tai pohjapinta-alamenetelmää.
Runkolukua käytetään tavallisesti puuston tiheyden mittausmenetelmänä ensiharvennuksilla ja nuoren metsän hoidon kohteissa. Runkoluku mitataan ympyräkoealalta ja tulos ilmoitetaan “kappaletta per hehtaari”.
Puuston pohjapinta-ala puolestaan kertoo, kuinka monta neliömetriä puuta on hehtaarin alueella. Pohjapinta-ala perustuu puiden pinta-alaan verrattuna metsän pinta-alaan. Tämä mittaus toteutetaan relaskoopilla ja se soveltuu varttuneempien metsien mittaamiseen.
Kuva 1: Relaskoopilla voidaan selvittää puuston tiheys mittaamalla puuston pohjapinta-alaa.
Puustovauriot
Metsäkeskuksen suositusten mukaan puustovaurioita saa olla enintään viisi prosenttia ja metsälain mukaan enintään 15 %. Puustovaurioksi lasketaan runkovauriot, jotka rinnankorkeusläpimitan alapuolella ovat yli 12 cm², eli noin tulitikkurasiaa suuremmat vauriot, jotka ulottuvat puun nilakerrokseen sekä rinnankorkeusläpimitan yläpuolella olevat, yhteensä yli 34 cm² olevat vauriot. Puustovaurioihin lukeutuvat myös juuristovauriot. Vauriot altistavat puustoa erilaisille tuholaisille ja voivat heikeintää puun arvokasvua tukkipuuksi.
Ajouratunnukset
Ajoura on väylä, jota käytetään puiden harventamiseen ja kuljettamiseen hakkuutyömaalta tienvarteen. Ajouraverkosto suunnitellaan hyvin ennen hakkuun aloittamista, sillä hyvin suunnitellulla ajouraverkostolla vältetään turhat korjuuvauriot ja saadaan samalla metsän potentiaalinen kasvutila hyödynnettyä. Ensiharvennusten ja nuoren metsän hoidon kohteiden ajouraverkosto on suunniteltava niin, että sitä on mahdollista hyödyntää myöhemmissäkin harvennushakkuissa.
Ajouratunnuksina toimivat ajouraväli, ajouraleveys sekä ajourapainaumat.
Ajouraväli on kahden rinnakkaisen ajouran keskikohtien välinen matka. Metsäkeskuksen suositusten mukaan ajouravälin täytyy olla vähintään 19 metriä.
Ajouraleveys taas on yhden ajouran molemmilta puolilta lähimpien puiden kylkien kohtisuora yhteenlaskettu etäisyys ajouran keskelle. Ajouraleveyden täytyy olla Metsäkeskuksen suositusten mukaan alle 4,6 metriä. Erittäin kivisillä ja turvemailla suositus on alle 5,1 metriä.
Ajourapainaumiksi lasketaan sellaiset painaumat, jotka ovat painuneet yli 10 cm ja pituudeltaan yhtäjaksoisesti yli yhden metrin matkalta. Riittää, että toinen ajourista on painunut. Ajourapainaumia saa olla Metsäkeskuksen suositusten mukaan enintään viisi prosenttia leimikon ajourien kokonaismäärästä.
Kuva 2: Korjuun ajoittaminen maastolle sopivaan vuodenaikaan vähentää ajourapainaumien syntyä.
Hyvän korjuujäljen toteutumiseen vaikuttaa moni seikka
Kaikki metsäkohteet eivät ole samanlaisia toistensa kanssa, jonka vuoksi toisissa kohteissa saatetaan joutua jättämään metsä liian puustoiseksi tai harventamaan sitä suosituksen ylärajan läheisyyteen. Myös käytettävillä metsäkoneilla on vaikutusta korjuujälkeen.
Metsänhoidon suositukset antavat raamit, joissa harvennus- ja hoitotyöt tehdään. Suosituksiin nähden liian tiheäksi tai harvaksi harvennettujen metsien osalta on syytä huomioida muun muassa metsänomistajien toiveet toteutettavasta harvennuksesta, kohteiden puuston laatu sekä toteutettava työ. Metsänomistajan toive puistomaisuudesta tai puuston huono laatu voivat selittää harvaksi jätettyä metsäkohdetta, kun taas tiheiköksi kasvamaan päässyt, riukuuntunut metsä on syytä jättää harvennuksessa suosituksia tiheämmäksi vaurioiden välttämiseksi.
Metsäkoneen tyyppi voi vaikuttaa ajouraväleihin ja –leveyksiin. Kaivurialustaisella koneella pienet poikkeamat ovat yleisiä, sillä hakkuukoneen puomin mitta sekä koneen käyttöön liittyvä työturvallisuus luovat haasteita optimaalisen ajouravälin saavuttamiseen. Myös todella tiheäksi kasvanut metsä, johon ei ole tehty ennakkoraivausta haastaa metsäkoneita saavuttamasta suositusten mukaisia välejä ja leveyksiä.
Hyvä korjuujälki toteutuu Laanian työmailla
Laania teetti tutkimuksen korjuujäljestä opinnäytetyönä kesällä 2023. Teemu Kurhila metsätalousinsinööri (AMK) toteutti opinnäytetyönään selvityksen korjuujäljen laadusta yhteensä 120 nuoren metsän hoidon ja ensiharvennuksen kohteessa Laanian Etelä- ja Lounais-Suomen hankinta-alueilla. Tutkimuksen tuloksena Laanian korjuujälki todettiin hyväksi.
Sekä Metsäkeskuksen että Tapion hyvän metsänhoidon suositukset täyttyvät korjuujäljessä suurimmalta osin. Puuston tiheys on Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaan ollut suurimmassa osassa Laanian kohteista hyvä. Ajouratunnuksista muut olivat Metsäkeskuksen suositusten mukaisia lukuun ottamatta ajouraleveyttä, joka oli keskimäärin kymmenen senttimetriä liian leveä. Puustovaurioprosentit puuston, juuriston ja ajourapainaumien osalta olivat kaikki suositusten mukaisia ja vähäisiä. Voit tutustua tuloksiin tarkemmin tiedotteessamme.
Etsi metsäasiantuntijasi
Puukauppa- ja metsäpalveluasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan tuottamaan. Paikalliset metsäpalveluasiantuntijamme ovat valmiina tarttumaan toimeen sinun ja metsäsi hyödyksi.
Etsi alueesi metsäasiantuntija
Etsi metsäasiantuntijan nimellä
Porin alueella Lavia.
Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula
Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.
Mikkelin pohjoisosat.
Kurikassa Jurva.
Hämeenlinnassa Kalvola.
Salossa Halikko ja Kuusjoki. Liedossa Tarvasjoki.
Kurikassa Jalasjärvi.
Hämeenlinnassa Renko.
Mikkelin eteläosat.
Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.
Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)
Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski
