Skip to content
Nainen istuu kivellä puron äärellä ja koskettaa vettä sormillaan.

Metsien monimuotoisuus edistää kestävää metsätaloutta

Laania

Laania

Metsätalouteen on vuosikymmenten saatossa tullut puun kasvua tehostavien konstien rinnalle vastuullisuutta huomioivia metsänhoidon suosituksia ja toimintatapoja. Muutoksen mukana metsien monimuotoisuus on noussut vahvasti pinnalle. Mitä monimuotoisuus metsissä tarkoittaa, mitä sen parantamiseksi on tehty ja miten itse voi vaikuttaa siihen, että metsiä hoidetaan kestävästi monimuotoisuutta vaalien? 

Monimuotoisuus tekee metsille hyvää 

Metsien monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten lajien ja elinympäristöjen monipuolisuutta, joka vaikuttaa metsäekosysteemin toimivuuteen ja kestävyyteen. Monimuotoisuutta voi tarkastella monesta näkökulmasta. Monimuotoisuus metsässä voi olla esimerkiksi lahopuustoa, puuston eri-ikäisyyttä ja erilaisia elinympäristöjä, kuten lähteitä tai puroja. Voidaan puhua myös geneettisestä monimuotoisuudesta, jolla tarkoitetaan muun muassa keskenään erilaista sopeutumiskykyä omaavien puu- ja kasvilajien monipuolisuutta, sekä lajiston monimuotoisuudesta, jolla tarkoitetaan erilaisia metsässä eläviä eliölajeja, kuten kasveja, sieniä ja mikrobeja. 

Monimuotoisuus tekee metsille hyvää. “Erilaiset elinympäristöt houkuttelevat metsään hyödyllisiä eliöitä, kuten hyönteisiä ja lintuja. Esimerkiksi monipuolinen ja eri-ikäinen lahopuusto voi houkutella metsään tuhoja aiheuttavien hyönteisten luontaisia vihollisia”, kertoo Laanian kehityspäällikkönä toimiva Eedla Ylikoski, joka on työskennellyt urallaan tiiviisti metsien monimuotoisuuden ja kestävän metsätalouden parissa. 

Elinympäristöjen lisäksi muun muassa sekapuustoisuuden lisääminen parantaa metsän vastustuskykyä ja auttaa riskien hallinnassa erilaisissa muuttuvissa tilanteissa: usein metsätuhoja aiheuttavat lajit tekevät tuhoa vain tietyille puulajeille, kuten esimerkiksi kirjanpainaja kuuselle. Sekapuustoisuus voi auttaa kamppailussa muitakin tuholaisia vastaan, olla avuksi tuulituhoriskin hallinnassa sekä hyödyksi maaperälle.

monimuotoisuus-marja-1980x1485
Kuva 1: Marjastus omassa metsässä kuuluu monen metsänomistajan mieliharrastuksiin.

Monimuotoisuuden ylläpitäminen lisää myös mahdollisuuksia metsän virkistyskäytölle. Erilaiset ympäristöt ja ikäjakauma tuovat hyviä ja monipuolisia sienestys- ja marjastusmahdollisuuksia. Riistatiheiköt houkuttelevat alueelle riistaa, kuten kanalintuja. Lehdot, purot, rotkot, suoalueet ja karukkokankaat tuovat metsään maisemallista vaihtelevuutta luoden mielenkiintoiset puitteet retkeilylle. 

Erityisen tärkeät elinympäristöt

Osa ympäristöistä on määritelty metsälaissa metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Tällaisten elinympäristöjen on pysyttävä luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina kohteina, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Kohteissa voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Uudistushakkuuta, kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittavaa maanpinnan käsittelyä, ojitusta, purojen ja norojen perkausta, metsäteiden rakentamista tai kemiallisilla torjunta-aineilla käsittelyä ei näille alueille saa tehdä. 

Monimuotoisuuden ylläpitäminen ei aina tuo lisäkuluja 

Metsänomistajalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa itse omien metsiensä monimuotoisuuteen, eikä se aina tuo lisäkuluja metsänhoitoon.

“Raivaussahalla työskennellessä ei joka paikkaa tarvitse raivata täysin puhtaaksi. Monessa tapauksessa hankalasti saavutettava paikka tai märkä kohta on parasta jättää käsittelemättä. Riistatiheikön voi tehdä jättämällä raivauksen ulkopuolelle paikan esimerkiksi kostean painanteen reunalta. Metsässä jo valmiiksi olevaa lahopuuta ei kannata lähteä poistamaan: mikäli metsässä on tarpeeksi aikaisempaa lahopuuta, ei sitä tarvitse tehdä keinotekoisesti tekopökkelöiden muodossa”, Ylikoski vinkkaa. Lahopuita kannattaakin jättää erilaisille paikoille, kuten aurinkoisiin, varjoisiin, kuiviin ja kosteisiin paikkoihin - sekä pystyyn että maahan. 

monimuotoisuus-järeä-lahopuu-1980x1485
Kuva 2: Lahopuu on elintärkeää monille lajeille.

Omaan metsään tutustuminen on monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeää. Metsään voi tutustua omatoimisesti, metsäasiantuntijan avulla tai mahdollisuuksien mukaan jututtamalla vaikkapa metsän aikaisempaa omistajaa. Kun tiedetään mitä metsästä löytyy ja millaiset tavoitteet metsänomistajalla on, voidaan metsänhoitoa tehdessä huomioida monimuotoisuus mahdollisimman kattavasti.

monimuotoisuus-tyttö-ja-pappa-1980x1485
Kuva 3: Omassa metsässä voi olla paikkoja, jotka ovat toimineet esimerkiksi perheen retkipaikkoina vuosikymmenien ajan. Ne ovat hyviä kohteita säästettäviksi.

Metsänomistajalla saattaa joskus olla myös omasta metsästään sellaista tietoa, mitä ei löydy ennakkoon edes kartasta. ”Usein hakkuusta rajataan ulkopuolelle metsänomistajalle tärkeitä asioita, jotka tukevat myös monimuotoisuutta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi isot erikoiset puut, talon vanha lähde tai vaikkapa maisemakallio, jossa on ollut tapana käydä paistamassa makkaraa”, Ylikoski kertoo. 

Lisääntynyt tietoisuus on parantanut metsien hyvinvointia 

Metsätalous on muuntunut vuosikymmenien varrella paljon. Puutavaran kysynnän kasvaessa 60-70-luvuilla metsätaloudessa tuli tarve tehostaa metsän kasvua. Maanmuokkauksella, taimikonhoidolla ja lannoituksilla puuston kasvu tehostui, ja hoidetut metsät lähtivät kasvuun verrattuna hoitamattomiin. Samaan aikaan metsätalous koneellistui, joka tehosti fyysisesti raskaita metsätöitä entisestään.

Ajan saatossa keskusteluun ja metsänhoidon suosituksiin on tullut lisää aineksia metsien terveyden edistämisestä ja metsänhoidon kestävyyttä parantavista toimista. 

Metsien monimuotoisuutta sekä kestävää ja vastuullista käyttöä edistämään tarkoitetut metsäsertifikaatit löysivät tiensä Suomeen vuosituhannen vaiheessa. Vuonna 1999 perustettu PEFC-sertifikaatti tuli käyttöön Suomessa heti samana vuonna. PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) on maailman laajin metsäsertifiointijärjestelmä ja sen tarkoitus on varmistaa, että puu on hankittu laillisesti kestävästi hoidetuista metsistä. Vuonna 2011 suomalaisten käyttöön saatiin myös toinen maailmanlaajuinen metsäsertifikaatti, FSC (Forest Stewardship Council). 

Tällä hetkellä Suomen metsistä yli 80% on PEFC-sertifioituja ja noin 10% FSC-sertifioituja. Monimuotoisuuden sekä vastuullisen ja kestävän metsänhoidon kehittämiseksi tehdään jatkuvasti paljon työtä ja aktiivisia toimenpiteitä. Metsänomistajat voivat helposti edistää monimuotoisuutta hyödyntämällä sertifikaatteja. Monet metsäyritykset noudattavat omilla työmaillaan minimissään PEFC-sertifikaattia. Näin toimii myös Laania. 

 

"Jos metsiä hoidetaan sertifikaattien kriteeristöä noudattaen, tehdään metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi enemmän kuin pelkkä laki velvoittaa.

Mitä metsien monimuotoisuuden eteen voidaan tehdä? 

Noudattamalla metsäsertifikaattien kriteereitä metsänhoidon toimenpiteissä saadaan jo paljon hyvää aikaan. “Metsälaki asettaa minimivaatimukset metsänhoidolle. Jos metsiä hoidetaan sertifikaattien kriteeristöä noudattaen, tehdään metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi enemmän kuin pelkkä laki velvoittaa”, Ylikoski toteaa. 

Metsäsertifikaatin hankkiminen omalle metsälle on metsänomistajalle yksi keino varmistaa, että metsän käsittelyssä on noudatettu lain ja standardin asettamia vaatimuksia sekä turvattu metsäluonnon monimuotoisuus. Metsänomistajat voivat liittyä vapaaehtoiseen PEFC-ryhmäsertifiointiin metsäyrityksen, kuten Laanian kautta maksutta. 

”Lopputuotteen ostajat ovat erityisen kiinnostuneita siitä, että puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Metsäsertifiointi on keino osoittaa, että metsä on kestävästi hoidettu. Metsäsertifioinnin avulla voimme osoittaa esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla, että meillä Suomessa metsien käyttö on vastuullista ja kestävää”, Ylikoski kertoo. 

 

6 asiaa, jotka voit metsänomistajana tehdä monimuotoisuuden parantamiseksi: 

  1. Turvaa monipuolinen lahopuusto jättämällä metsään erikokoisia, erilaisissa paikoissa sijaitsevia, niin pystyjä kuin kaatuneitakin lahopuita.

  2. Suosi sekapuustoisuutta.

  3. Jätä metsään säästöpuuryhmiä.

  4. Tutustu omaan metsään ja tunnista sieltä erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kerro niistä ja muista itsellesi tärkeistä paikoista myös metsääsi hoitavalle taholle, jotta ne osataan ottaa huomioon. 

  5. Liitä metsäsi metsäsertifikaattiin.

  6. Hoida metsää oikea-aikaisesti.

monimuotoisuus-puro-1980x1485
Kuva 4: Pienvedet, purot, norot ja lähteet ovat tärkeitä paikkoja metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Kestävää metsänhoitoa Laanian kanssa 

Me Laanialla olemme metsänomistajan tuki ja yhteistyökumppani kestävässä metsänhoidossa. Toimimme kestävän ja vastuullisen metsänhoidon sekä energiaomavaraisuuden puolestapuhujina ja tekijöinä. Viemme yhteistyön vahvasti tekemisen tasolle läpinäkyvällä toiminnalla ja avoimen rehellisellä keskustelulla. 

Erikoisalaamme ovat nuoren metsän hoito ja ensiharvennukset sekä energiapuun korjuu. Suomessa on paljon metsänhoidon rästejä, jotka ovat saaneet aikaan tiheiköiksi kasvaneita nuoria metsiä. Harvennukset ovat metsien monimuotoisuuden osalta tärkeitä metsänhoidollisia toimenpiteitä, joissa voidaan vaikuttaa puulajisuhteisiin, erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen ja terveen metsän kasvuun. 

Metsänhoidolla voidaan tukea monipuolisen lahopuuston syntyä ja näin myös eliölajien runsastumista. Hoitamattomassa talousmetsässä puut riukuuntuvat ravinnon- ja valonpuutteen seurauksena, joka hidastaa eri-ikäisen lahopuuston muodostumista. Hoitamalla metsät ajallaan ja suositusten mukaisesti puusto pääsee järeytymään, jonka seurauksena myös eri-ikäisen lahopuuston synnyn mahdollisuudet paranevat.

Autamme metsänomistajia oikea-aikaisessa sekä tavoitteiden ja metsän kunnon mukaisessa metsänhoidossa. Toimimme aina vähintään PEFC-sertifikaatin kriteeristöä noudattaen ja kauttamme sertifikaattiin voi liittyä ilmaiseksi. 

Kun metsäsi kaipaa huolenpitoa, ole yhteydessä Laanian metsäasiantuntijoihin. Oman alueesi asiantuntijat löydät alla olevasta hakukentästä tai yhteystiedot-sivultamme 

 

Etsi metsäasiantuntijasi

Puukauppa- ja metsäpalveluasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan tuottamaan. Paikalliset metsäpalveluasiantuntijamme ovat valmiina tarttumaan toimeen sinun ja metsäsi hyödyksi.

Saara Junikka
Hankasalmi,Konnevesi,Laukaa,Luhanka,Toivakka,Äänekoski

Äänekosken itäpuoli

Aleksi Forsman
Harjavalta,Nakkila,Pori,Ulvila

Porin alueella Lavia.

Jussi Kilpinen
Myrskylä,Mäntsälä,Orimattila,Pukkila
Marko Kokkarinen
Heinävesi,Kaavi,Kuopio,Leppävirta,Rautalampi,Siilinjärvi,Suonenjoki,Tervo,Tuusniemi,Vesanto

Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula

Teemu Kurhila
Heinola,Iitti,Lahti

Pohjois-Iitti, 19160 Huutotöyry

Niina Hautamäki
Luumäki,Virolahti,Miehikkälä
Toni Pesola
Alavieska,Merijärvi,Oulainen,Ylivieska
Emilia Pekkala
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Tommi Söyrilä
Salo

Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.

Pirkko Saastamoinen
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Janne Tarvainen
Joutsa,Juva,Kangasniemi,Mikkeli,Pieksämäki

Mikkelin pohjoisosat.

Heli Ketola
Helsinki,Hyvinkää,Järvenpää,Kerava,Pornainen,Sipoo,Tuusula,Vantaa
Sampsa Häyrynen
Hyrynsalmi,Paltamo,Puolanka,Ristijärvi,Suomussalmi,Kajaani

Puolanka eteläinen, Suomussalmi eteläinen.

Tapio Joentausta
Imatra,Lappeenranta,Lemi,Savitaipale,Taipalsaari
Matias Hienonen
Evijärvi,Isokyrö,Laihia,Maalahti,Mustasaari,Vaasa,Vöyri,Vähäkyrö,Ylistaro

Kurikassa Jurva.

Heikki Harala
Juupajoki,Kangasala,Orivesi,Tampere
Tommi Gummerus
Hattula,Hämeenlinna,Lempäälä,Valkeakoski

Hämeenlinnassa Kalvola ja Renko

Jari Grekula
Kalajoki,Pyhäjoki,Raahe
Ville Söderman
Koski TI,Lieto,Marttila,Paimio,Salo,Sauvo

Salossa Halikko ja Kuusjoki.  Liedossa Tarvasjoki.

Taina Elonen
Kustavi,Laitila,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa

Huom. Anne Mattila ensisijainen kontaktihenkilö puukaupoille ja harvennuksiin listalla mainituissa kunnissa.

Tapani Kylmä
Haapajärvi,Haapavesi,Kärsämäki,Nivala,Pyhäjärvi
Markus Latvala
Ilmajoki,Kaskinen,Kurikka,Seinäjoki,Peräseinäjoki

Kurikassa Jalasjärvi.

Marjut Makkonen
Asikkala,Hollola,Kärkölä,Sysmä
Kirsi Niinimäki
Hämeenlinna

Hauho, Lammi, Tuulos

Tony Lehtosaari
Rovaniemi,Tervola
Johan Korenius
Inkoo,Kirkkonummi,Raasepori,Siuntio,Ingå,Kyrkslätt,Raseborg,Sjundeå
Nikolai Leppäaho
Ikaalinen,Ylöjärvi
Eetu Rekonen
Halsua,Kannus,Kaustinen,Kokkola,Lestijärvi,Reisjärvi,Sievi,Toholampi,Veteli
Wertti Särkimäki
Jyväskylä,Multia,Saarijärvi,Uurainen,Viitasaari,Äänekoski

Äänekosken länsipuoli

Ville Tervo
Hausjärvi,Hämeenlinna,Janakkala,Loppi,Riihimäki,Tammela

Tammelassa 10-tien eteläpuoli

Ilkka Vieras
Huittinen,Kokemäki,Sastamala,Köyliö
Pekka Vasara
Hartola,Hirvensalmi,Mikkeli,Mäntyharju,Pertunmaa

Mikkelin eteläosat.

Jari Wright
Hailuoto,Liminka,Lumijoki,Siikajoki,Tyrnävä,Kempele
Peter Mickos
Askola,Lapinjärvi,Loviisa,Porvoo,Borgå,Lappträsk,Lovisa
Tarmo Marjala
Aura,Kaarina,Lieto,Masku,Naantali,Nousiainen,Parainen,Pöytyä,Raisio,Rusko,Turku,Mynämäki
Heli Muotka
Pello,Tornio,Ylitornio
Oskari Pulkkinen
Iisalmi,Keitele,Kiuruvesi,Kuopio,Lapinlahti,Pielavesi,Rautavaara,Vieremä

Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.

Iikka Mäkelä
Posio,Ranua,Rovaniemi
Axel Öhman
Espoo,Karkkila,Kauniainen,Nurmijärvi,Vihti,Esbo,Högfors,Grankulla,Vichtis
Noora Nykänen
Pudasjärvi,Puolanka,Taivalkoski,Suomussalmi

Puolanka pohjoinen, Suomussalmi pohjoinen

Valtteri Timonen
Oulu,Pudasjärvi

Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)

Risto Aikkila
Muhos,Utajärvi,Vaala
Kristian Ginman
Hanko,Kemiönsaari,Raasepori,Hangö,Kimitoön,Raseborg
Toni Alakeskinen
Hämeenkyrö,Nokia,Pirkkala,Sastamala,Vesilahti
Valtteri Leppäkoski
Lohja,Somero
Jani Himanen
Iitti,Kouvola,Orimattila

Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski

Jussi Luoma
Jämijärvi,Kankaanpää,Merikarvia,Pomarkku,Siikainen
Juho Heikkilä
Jyväskylä,Jämsä,Keuruu,Muurame,Petäjävesi
Marko Leppälä
Kuhmoinen,Padasjoki,Pälkäne
Juuso Jaakkola
Hamina,Kotka,Pyhtää
Santeri Väisänen
Joroinen,Juva,Puumala,Rantasalmi,Sulkava,Varkaus
Arto Huotari
Kuhmo,Nurmes,Sotkamo,Valtimo,Sonkajärvi
Heikki Yntälä
Forssa,Humppila,Jokioinen,Tammela,Urjala,Ypäjä,Akaa

Tammelassa 10-tien pohjoispuoli

Juha-Matti Viljanen
Isojoki,Karijoki,Karvia,Kauhajoki,Kristiinankaupunki,Närpiö,Teuva
Ari-Pekka Kostamo
Kemijärvi,Pelkosenniemi,Rovaniemi,Sodankylä
Seppo Porkka
Siikalatva,Pyhäntä
Anne Mattila
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa,Eurajoki,Eura
Tapio Lähdeniemi
Kihniö,Parkano,Virrat,Mänttä-Vilppula,Ruovesi
Johannes Jaakkola
Loimaa,Oripää,Punkalaidun,Säkylä
Background

Tilaa blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi