Laanialle opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, onko korjuujälki kohteissamme suositusten mukainen ja kuinka PEFC-sertifikaatin kriteerit toteutuvat. Tutkimus suoritettiin 2023-2024 Etelä-, Lounais- ja Kaakkois-Suomen hankinta-alueilla ja siinä tarkasteltiin 104 kohdetta.
Korjuujälki myötäilee suosituksia pääosin
Korjuujäljen laadussa tarkasteltiin kohteiden puuston tiheyttä, puustovaurioita ja ajouratunnuksia. Tarkastetuissa kohteissa puustontiheys ja kaksi kolmesta ajouratunnuksesta täyttivät suositukset hyvin. Parannettavaa löytyi ajouraleveydestä ja puustovaurioista.
Puustotiheys oli 82 %:ssa korjatusta pinta-alasta, eli hyvin metsänhoidon suositusten sisällä. Ajouratunnukset olivat myös pääosin suositusten mukaiset. Ajourapainumien suhteen tulokset ovat hyviä ja painaumia esiintyi lähinnä vain kokopuuta korjatuilta kohteilta, joissa oksista ei saa tehtyä ajourille suojaavaa kerrosta. Myös ajouravälit pysyivät metsänhoidon suositusten osoittamissa raameissa.
Parannettavaa löytyi ajouraleveydessä, joka oli näissä kohteissa keskimääräisesti liian suurta. Ajourien keskimääräinen leveys kohteissa oli 48 dm eli 2 dm suurempi kuin suositusten mukainen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että pienentämällä ajouraleveyttä lisätään puustovaurioiden riskiä, joka on korkea erityisesti tiheiksi päässeissä nuorissa metsissä.
Tarkastuskohteissa korjuuvaurioprosentti oli keskimäärin 5,13 %, joka ylittää aavistuksen verran metsänhoidon suositukset, joka on 5 %. Laissa määritelty raja on 15 %. Eri hankinta-alueilla tai hakkuutavoilla ei näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan merkitystä tarkastuksen tulokseen, mikä kertoo yhtenäisestä korjuun laadusta koko alueella. Erot siis syntyvät kohteiden ja korjuuyrittäjien mukaan. Jatkossa korjuuvaurioiden määrään tullaankin kiinnittämään entistä enemmän huomiota esimerkiksi korjuuyrittäjien omavalvonnan tehostamisella ja kohteelle sopivan kaluston valinnalla.
PEFC-sertifikaatti on huomioitu hyvin hakkuissa
Metsäsertifioinnin tarkoituksena on sekä osoittaa, että metsien käyttö on vastuullista ja kestävää että vahvistaa suomalaisten puutuotteiden menekkiä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. PEFC-sertifikaatti on Suomessa yleisimmin käytetty metsäsertifikaatti ja 90 % talousmetsistämme on nimenomaan PEFC-sertifioituja. PEFC on lyhenne sanoista “Programme for the Endorsement of Forest Certification”.
PEFC-sertifikaatin osalta tutkimuksessa tarkasteltiin säästöpuiden ja kuolleiden säästöpuiden määrää ja muutamassa kohteessa tarkastettavana oli myös vesistö sekä liito-oravan pesimäpaikka. Laanian työmailla oli PEFC-sertifikaatin listauksen mukaisia säästöpuita keskimäärin 6 kpl/ha. Kun mukaan lasketaan yli 15 cm puut, jotka voivat kehittyä säästöpuiksi, kaikki kohteet täyttivät elävien säästöpuiden määrän kriteerin. Eniten säästöpuita kirjattiin harvennushakkuilta, noin 10 kpl/ha.
Kehitettävää havaittiin kuolleiden säästöpuiden ja tekopökkelöiden osalta. Kuollutta säästöpuuta löytyi keskimäärin 1 kpl/ ha. Vähäistä määrää selittää osaltaan se, että kuollutta puustoa on pitkään haettu metsistä pois ja uutta ei ole ehtinyt syntymään tilalle. Sammaloituneet maalahopuut tuovat oman haasteensa arviointiin, sillä niitä on vaikeampi havaita. Tekopökkelöitä puolestaan oli tehty keskimäärin 2 kpl/ha. Tarkastelussa on kuitenkin hyvä huomioida mittaustapa ja mahdollisuus siihen, että tekopökkelöt on keskitetty sellaiseen leimikon osaan, joka jäi havaitsematta. Tekopökkelöiden määrään vaikutti myös niiden pituus: useammalla kohteella pökkelö oli alle 2 metrin mittainen, jolloin sitä ei lasketa PEFC:n määrittelemäksi tekopökkelöksi.
Kahdessa kohteessa oli vesistö. Näihin oli jätetty suositusten mukainen yli 10 metrin suojakaista, jota ei ollut raivattu tai käsitelty. Kahdessa kohteessa esiintyi myös liito-oravaa, joka oli huomioitu jättämällä pesäpuiden vieruspuut koskematta. Lisäksi kohteilla esiintyneitä muinaismuistoja ja tärkeitä elinympäristöjä, kuten pähkinäpensaslehto ja ojittamaton korpi, oli käsitelty suositusten mukaisesti. Sekapuustoisuutta oli suosittu mahdollisuuden mukaan jättämällä raivauksessa ja hakkuussa pystyyn pihlajia, tammia ja muita kohteilla esiintyneitä puulajeja.
Henkilöstöä ja urakoitsijoita kouluttamalla entistä parempaa korjuujälkeä
Hyvä korjuujälki on pitkällä jänteellä kaikkein tärkein puukaupan onnistumiseen vaikuttava tekijä, kun puukaupan kohteena on harvennettava kasvatusmetsä. Korjuuyrittäjillämme on käytössään omavalvontaohjeistus, jonka avulla korjuuyrittäjät itse valvovat korjuujäljen laatua. Myös Laanian toimihenkilöt tekevät korjuujäljen tarkastuksia työmaille. Pyrimme aktiivisesti parantamaan korjuujälkeämme tutkimuksin, koulutuksin ja palautetta antamalla.
Metsäkohteet eivät ole keskenään samanlaisia, jonka vuoksi samat toimet eri kohteessa eivät välttämättä ole aina sopivia. Metsänhoidon suositukset antavat raamit, joissa harvennus- ja hoitotyöt tehdään. Joskus suositusten osalta on tähdättävä niiden ylä- tai alarajaan ja siihen voi olla erilaisia syitä. Esimerkiksi liian tiheäksi jätettyjen tai harvaksi harvennettujen metsien taustalla on yleensä varteenotettava syy. Se voi olla metsänomistajan toive toteutettavasta harvennuksesta, kohteen puuston laatu tai toteutettavan työn laatu.
Tutkimuksessa tutkittiin 104 kohdetta, joista 19 oli nuoren metsän hoidon, 58 ensiharvennusten ja 27 harvennushakkuiden kohteita. Korjuujäljen laadunvalvonta PEFC-sertifikaatin kriteerit huomioiden on Johannes Jaakkolan Metsätalouden tutkinto-ohjelman opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakouluun 2024.
Laania
Laania on metsänhoidon ja puukaupan asiantuntijayritys, joka palvelee metsänomistajia lähes koko Suomessa.
