Skip to content
Sekametsää auringonpaisteessa.

Metsäsertifiointi - kestävää metsänhoitoa ja etua puukaupoille

Laania

Laania

Metsäsertifiointi on osoitus kestävästi hoidetusta metsästä. Sertifiointi on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta ehdottomasti kannattavaa, sillä se vaikuttaa muun muassa puun myyntihintaan. 

Metsäsertifiointi osoittaa vastuullisen ja kestävän metsän käytön 

Metsäsertifioinnin tarkoituksena on sekä osoittaa, että metsien käyttö on vastuullista ja kestävää että vahvistaa suomalaisten puutuotteiden menekkiä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. 

Metsäsertifiointi on lupaus siitä, että metsän taloudellisesta käytöstä huolimatta luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurilliset ja virkistysarvot huomioidaan. Metsää käsitellään ja hoidetaan niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin kestävin tavoin. Lisäksi sertifioinnilla lisätään puumateriaalin toimitusketjun läpinäkyvyyttä. 

Metsäsertifiointi on vapaaehtoista, mutta miksi se kannattaa?

Metsänomistajalle oman metsän sertifiointi on vapaaehtoista. Sertifioinnista on kuitenkin etua, sillä iso osa puun ostajista ostaa nykyisin vain sertifioitua puuta: metsäsertifikaatti on ostajalle tae kestävästi hoidetusta metsästä. Kysynnän seurauksena sertifioidun puun hinta on myös parempi kuin sertifioimattoman.

Metsäsertifioinnilla metsänomistaja voi myös parantaa pehmeiden ja ekologisten arvojen toteutumista metsänhoidossa. Sertifikaatit voivat esimerkiksi:

  • vaatia tavallista leveämpiä suojavyöhykkeitä vesistöjen ja arvokkaiden luontokohteiden ympärille
  • vaikuttaa lehtipuiden ja jätettävien säästö- ja lahopuiden määrään
  • vaatia jättämään tietyn määrän metsää talouskäytön ulkopuolelle.

Sertifioidun metsän hoitaminen ei kuitenkaan ole sen haastavampaa kuin sertifioimattomankaan, sillä vaatimukset otetaan huomioon sekä metsä- että korjuusuunnitelmassa. 

Metsäsertifikaatit PEFC ja FSC - pitääkö niistä valita?

Suomessa on käytössä kaksi metsäsertifikaattia: PEFC ja FSC. Molemmat ovat kansainvälisiä sertifikaatteja, jotka kestävien metsänhoidon toimenpiteiden ohella tuovat metsänomistajalle etua puumarkkinoilla. 

PEFC:n ja FSC:n sertifiointivaatimuksilla ei ole suurta eroa, mutta FSC-sertifikaatti on yleisesti hieman PEFC-sertifikaattia tiukempi. Sertifikaatit tuovat vaatimuksia esimerkiksi puuston terveyteen liittyviin toimenpiteisiin, metsäsuunnitteluun, kemikaalien käyttöön ja suojavyöhykkeisiin. 

Metsänomistaja voi halutessaan hankkia vain toisen tai molemmat sertifikaateista - esimerkiksi FSC-sertifioitu metsä täyttää automaattisesti PEFC-vaatimukset, joten tällaisessa tapauksessa PEFC-sertifikaatin hankkiminen ei tuo metsänomistajalle uusia toimenpiteitä tai muutoksia metsäsuunnitelmaan. Sertifikaatin voi hankkia minkäkokoiselle metsämaalle tahansa. 

PEFC-sertifikaatti

PEFC-sertifikaatti on Suomessa yleisimmin käytetty metsäsertifikaatti. Jopa 90 % talousmetsistämme on nimenomaan PEFC-sertifioituja. 

PEFC on lyhenne sanoista “Programme for the Endorsement of Forest Certification”. Se on alkujaan perustettu palvelemaan pienmetsänomistajien sertifiointitarpeita. Tämä lieneekin perustava syy sille, miksi PEFC on Suomessa niin yleinen: Suomen metsistä noin 60 % on pien- ja perheomistuksessa. 

PEFC-sertifikaatin perimmäinen tarkoitus on edistää kestävää metsätaloutta ja tukea metsien monimuotoisuutta, tuottavuutta, uudistumiskykyä ja elinvoimaisuutta.  

Tutustu syvällisemmin PEFC-sertifikaattiin.

Laanian PEFC-sertifikaatin logo.

FSC-sertifikaatti

FSC-sertifikaatti on rantautunut Suomeen PEFC:tä myöhemmin ja se on päivitetty vastaamaan Suomen olosuhteita vasta muutama vuosi sitten. FSC on lyhenne sanoista “Forest Stewardship Council”. FSC on ympäristöjärjestöjen kehittämä metsäsertifikaatti ja se onkin PEFC:tä tiukempi luonnonsuojelun ja -hoidon osalta. Tällä hetkellä noin 10 % suomalaisista metsistä kuuluu FSC-sertifikaatin alle.  

Suurin ero FSC- ja PEFC-sertifikaattien välillä on säästettävien luontokohteiden vaatimuksissa, vesistöjen suojavyöhykkeiden leveydessä ja säästö- sekä lahopuuhun liittyvissä vaatimuksissa: FSC:ssä nämä vaatimukset ovat PEFC:tä tiukemmat. 

Tutustu syvällisemmin FSC-sertifikaattiin.

Ryhmäsertifikaatti on helppo tapa sertifioitua

Metsänomistajalle kätevä tapa sertifioitua on alueellinen ryhmäsertifikaatti. Ryhmäsertifikaattiin liittyminen on mahdollista kaikille metsänomistajille riippumatta metsäomaisuuden koosta. Kustannustehokkaana toteutustapana ryhmäsertifikaatti onkin suosittu ja kannattava tapa edistää metsien kestävää käyttöä. 

Laanian kautta metsänomistaja voi liittyä PEFC-ryhmäsertifikaattiin ilman kustannuksia. Ryhmäsertifikaattiin kuuluvat saavat yhteisen sertifikaatin ja Laania hallinnoivana osapuolena vastaa siitä, että standardit Laanian toiminnassa täyttyvät. Ryhmäsertifikaattiin liittyminen on helppoa, sillä metsänomistajan tarvitsee vain allekirjoittaa sopimus ja valtuuttaa Laanian toimihenkilö liittämään haluamansa tilat sertifioinnin piiriin.

Kiinnostaako oman metsän sertifiointi? Ole yhteydessä Laanian metsäasiantuntijaan ja kysy lisää. Voit etsiä lähimmän metsäasiantuntijasi alla olevalla hakutoiminnolla.

 

Etsi metsäasiantuntijasi

Puukauppa- ja metsäpalveluasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan tuottamaan. Paikalliset metsäpalveluasiantuntijamme ovat valmiina tarttumaan toimeen sinun ja metsäsi hyödyksi.

Saara Junikka
Hankasalmi,Konnevesi,Laukaa,Luhanka,Toivakka,Äänekoski

Äänekosken itäpuoli

Aleksi Forsman
Harjavalta,Nakkila,Pori,Ulvila

Porin alueella Lavia.

Jussi Kilpinen
Myrskylä,Mäntsälä,Orimattila,Pukkila
Marko Kokkarinen
Heinävesi,Kaavi,Kuopio,Leppävirta,Rautalampi,Siilinjärvi,Suonenjoki,Tervo,Tuusniemi,Vesanto

Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula

Miika Kojola
Mänttä-Vilppula,Ruovesi
Teemu Kurhila
Heinola,Iitti,Lahti

Pohjois-Iitti, 19160 Huutotöyry

Niina Hautamäki
Luumäki,Virolahti,Miehikkälä
Toni Pesola
Alavieska,Merijärvi,Oulainen,Ylivieska
Emilia Pekkala
Kemi,Keminmaa,Simo,Tervola
Tommi Söyrilä
Salo

Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.

Pirkko Saastamoinen
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Janne Tarvainen
Joutsa,Juva,Kangasniemi,Mikkeli,Pieksämäki

Mikkelin pohjoisosat.

Heli Ketola
Helsinki,Hyvinkää,Järvenpää,Kerava,Pornainen,Sipoo,Tuusula,Vantaa
Sampsa Häyrynen
Hyrynsalmi,Paltamo,Puolanka,Ristijärvi,Suomussalmi,Kajaani
Tapio Joentausta
Imatra,Lappeenranta,Lemi,Savitaipale,Taipalsaari
Matias Hienonen
Evijärvi,Isokyrö,Laihia,Maalahti,Mustasaari,Vaasa,Vöyri,Vähäkyrö,Ylistaro

Kurikassa Jurva.

Heikki Harala
Juupajoki,Kangasala,Orivesi,Tampere
Tommi Gummerus
Akaa,Hattula,Hämeenlinna,Lempäälä,Valkeakoski

Hämeenlinnassa Kalvola.

Jari Grekula
Kalajoki,Pyhäjoki,Raahe
Ville Söderman
Koski TI,Lieto,Marttila,Paimio,Salo,Sauvo

Salossa Halikko ja Kuusjoki.  Liedossa Tarvasjoki.

Taina Elonen
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa

Huom. Anne Mattila ensisijainen kontaktihenkilö puukaupoille ja harvennuksiin listalla mainituissa kunnissa.

Tapani Kylmä
Haapajärvi,Haapavesi,Kärsämäki,Nivala,Pyhäjärvi
Markus Latvala
Ilmajoki,Kaskinen,Kurikka,Seinäjoki,Peräseinäjoki

Kurikassa Jalasjärvi.

Marjut Makkonen
Asikkala,Hollola,Kärkölä,Sysmä
Kirsi Niinimäki
Hämeenlinna

Hauho, Lammi, Tuulos

Tony Lehtosaari
Rovaniemi,Tervola
Johan Korenius
Inkoo,Kirkkonummi,Raasepori,Siuntio
Nikolai Leppäaho
Ikaalinen,Kihniö,Parkano,Ylöjärvi
Eetu Rekonen
Halsua,Kannus,Kaustinen,Kokkola,Lestijärvi,Reisjärvi,Sievi,Toholampi,Veteli
Wertti Särkimäki
Jyväskylä,Multia,Saarijärvi,Uurainen,Viitasaari,Äänekoski

Äänekosken länsipuoli

Ville Tervo
Hausjärvi,Hämeenlinna,Janakkala,Loppi,Riihimäki

Hämeenlinnassa Renko.

Ilkka Vieras
Huittinen,Kokemäki,Sastamala,Säkylä,Köyliö
Pekka Vasara
Hartola,Hirvensalmi,Mikkeli,Mäntyharju,Pertunmaa

Mikkelin eteläosat.

Jari Wright
Hailuoto,Liminka,Lumijoki,Siikajoki,Tyrnävä,Kempele
Peter Mickos
Askola,Lapinjärvi,Loviisa,Porvoo
Tarmo Marjala
Aura,Kaarina,Lieto,Loimaa,Masku,Naantali,Nousiainen,Oripää,Parainen,Pöytyä,Raisio,Rusko,Turku
Heli Muotka
Pello,Tornio,Ylitornio
Oskari Pulkkinen
Iisalmi,Keitele,Kiuruvesi,Kuopio,Lapinlahti,Pielavesi,Rautavaara

Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.

Iikka Mäkelä
Posio,Ranua,Rovaniemi
Pekka Venäläinen
Kihniö,Virrat
Axel Öhman
Espoo,Karkkila,Kauniainen,Nurmijärvi,Vihti
Noora Nykänen
Pudasjärvi,Puolanka,Taivalkoski
Valtteri Timonen
Oulu,Pudasjärvi

Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)

Risto Aikkila
Muhos,Utajärvi,Vaala
Kristian Ginman
Hanko,Kemiönsaari,Raasepori
Toni Alakeskinen
Hämeenkyrö,Nokia,Pirkkala,Sastamala,Vesilahti
Valtteri Leppäkoski
Lohja,Somero
Jani Himanen
Iitti,Kouvola,Orimattila

Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski

Jussi Luoma
Jämijärvi,Kankaanpää,Merikarvia,Pomarkku,Siikainen
Juho Heikkilä
Jyväskylä,Jämsä,Keuruu,Muurame,Petäjävesi
Marko Leppälä
Kuhmoinen,Padasjoki,Pälkäne
Juuso Jaakkola
Hamina,Kotka,Pyhtää
Santeri Väisänen
Joroinen,Juva,Puumala,Rantasalmi,Sulkava,Varkaus
Arto Huotari
Kuhmo,Nurmes,Sotkamo,Valtimo
Heikki Yntälä
Forssa,Humppila,Jokioinen,Punkalaidun,Tammela,Urjala,Ypäjä
Juha-Matti Viljanen
Isojoki,Karijoki,Karvia,Kauhajoki,Kristiinankaupunki,Närpiö,Teuva
Ari-Pekka Kostamo
Kemijärvi,Pelkosenniemi,Rovaniemi,Sodankylä
Seppo Porkka
Siikalatva,Pyhäntä
Anne Mattila
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa,Eurajoki,Eura
Vieremä,Sonkajärvi,Kajaani

 

 

Background

Tilaa blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi