Metsäsertifioinnin merkitys metsänomistajan näkökulmasta

Metsäsertifiointi on keino osoittaa, että puu on peräisin metsästä, missä metsätaloutta on harjoitettu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Metsien käytölle ja hoidolle asetetaan metsäsertifioinnissa enemmän vaatimuksia kuin laki vaatii. Vaatimusten tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta ja edistää metsien kestävää käyttöä. Sertifiointi on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta ehdottomasti kannattavaa, sillä se on yksi keino edistää puun myyntiä. 

Mitä vaatimuksia metsäsertifiointi tuo metsänhoitoon 

Metsäsertifioinnin avulla voidaan osoittaa, että metsänhoidossa on noudatettu lain ja standardin asettamia vaatimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että metsänhoito on toteutettu taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Sertifioinnin avulla voidaan kertoa, että suomalaisesta metsästä peräisin oleva puu on vastuullisesti ja kestävästi kasvatettu ja korjattu. Yhteinen metsäsertifikaatti vahvistaakin suomalaisten puutuotteiden menekkiä erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Sertifiointiin sisältyy vaatimuksia, joilla pyritään huomioimaan metsän taloudellisen käytön rinnalla myös luonnon monimuotoisuuteen sekä virkistys- ja kulttuuriarvoihin liittyviä tekijöitä.

Metsäsertifiointi on vapaaehtoista, mutta miksi se kannattaa?

Metsänomistajalle oman metsän sertifiointi on vapaaehtoista. Sertifioitu puu parantaa kysyntää maailmanmarkkinoilla ja tätä kautta lisää puun kysyntää myös Suomessa. Suomessa metsäsertifioinnilla on suuri merkitys, sillä valtaosa maamme puupohjaisista tuotteista päätyy vientiin. Kansainväliset kuluttajat eivät tunne suomalaisen metsätalouden käytäntöjä. Metsäsertifioinnin avulla voidaan myös osoittaa luotettavasti puuraaka-aineen alkuperä.

Metsäsertifiointi näkyy puunkorjuussa esimerkiksi:

• jätetään suojavyöhykkeitä vesistöjen ja arvokkaiden luontokohteiden ympärille. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimiessa huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta jättämällä kohdekohtaisesti riittävä suojavyöhyke
• jätetään eläviä ja kuolleita säästöpuita, säästetään sekapuustoa sekä tiheikköjä.

Hakkuita pyritään välttämään alueilla, joissa metsäluonnon monimuotoisuus tai uhanalaisten lajien määrä on korkea, ja kohde on ennalta tunnistettu ja tiedossa. Sertifioidun metsän hoitaminen ei kuitenkaan ole sen haastavampaa kuin sertifioimattomankaan, sillä vaatimukset otetaan huomioon sekä metsä- että korjuusuunnitelmassa.

Metsäsertifikaatit PEFC ja FSC - pitääkö niistä valita?

Suomessa on käytössä kaksi metsäsertifikaattia: PEFC ja FSC. Molemmat ovat kansainvälisiä sertifikaatteja, joilla on merkitystä sekä metsänhoidon vaatimusten että puun markkinakelpoisuuden kannalta. Metsäsertifiointiin kuuluu metsänhoidon sertifiointi ja puun alkuperäketjun sertifiointi (CoC).

Metsäsertifiointien vaatimusten täyttymistä arvioidaan vuosittain ulkopuolisen tahon toimesta. Sertifikaatti voidaan myöntää hakijalle silloin, kun sekä metsänomistaja että metsätalouden toimija sitoutuvat sertifiointikriteerien mukaiseen toimintaan ja kriteerien vaatimukset täyttyvät arvioinnissa. Puun alkuperäketjun (CoC) todentamisella puolestaan varmistetaan, että puu on peräisin sertifioiduista metsistä.

PEFC:n ja FSC:n sertifiointivaatimuksilla ei ole suurta eroa, mutta FSC-sertifikaatti on hieman PEFC-sertifikaatin vaatimuksia tiukempi. Sertifikaatit tuovat vaatimuksia esimerkiksi puuston terveyteen liittyviin toimenpiteisiin, metsäsuunnitteluun, kemikaalien käyttöön ja suojavyöhykkeisiin. 

Metsänomistaja voi halutessaan hankkia vain toisen tai molemmat sertifikaateista. Esimerkiksi FSC-sertifioitu metsä täyttää automaattisesti PEFC-vaatimukset, joten tällaisessa tapauksessa PEFC-sertifikaatin hankkiminen ei tuo metsänomistajalle uusia toimenpiteitä tai muutoksia metsäsuunnitelmaan. 

PEFC-sertifikaatti

PEFC-sertifikaatti on Suomessa yleisimmin käytetty metsäsertifikaatti. Yli 80 % talousmetsistämme on PEFC-sertifioituja.  

PEFC on lyhenne sanoista “Programme for the Endorsement of Forest Certification”. Se on alkujaan perustettu palvelemaan pienmetsänomistajien sertifiointitarpeita. Tämä lieneekin perustava syy sille, miksi PEFC on Suomessa niin yleinen: Suomen metsistä noin 60 % on pien- ja perheomistuksessa. 

PEFC-sertifikaatin tavoitteena on ohjata metsänhoitoa kriteereillä, joissa huomioidaan esimerkiksi metsän uudistuminen, luonnonhoito ja puun alkuperän hallinta.  

Tutustu syvällisemmin PEFC-sertifikaattiin.

FSC-sertifikaatti

FSC on lyhenne sanoista “Forest Stewardship Council”. FSC on ympäristöjärjestöjen kehittämä metsäsertifikaatti, joka tuo metsänomistajalle enemmän huomioitavaa esimerkiksi metsätalouden ulkopuolelle jätettävien alueiden sekä luonnonhoidon osalta. Tällä hetkellä noin 12 % suomalaisista metsistä kuuluu FSC-sertifikaatin alle.  

Suurin ero FSC- ja PEFC-sertifikaattien välillä on se, että FSC vaatii enemmän säästettävien luontokohteiden vaatimuksissa, vesistöjen suojavyöhykkeiden leveydessä ja säästö- sekä lahopuuhun liittyvissä vaatimuksissa.

Tutustu syvällisemmin FSC-sertifikaattiin.

Ryhmäsertifikaatti on helppo tapa sertifioitua

Metsänomistajalle kätevä tapa sertifioitua on alueellinen ryhmäsertifikaatti. Ryhmäsertifikaattiin liittyminen on mahdollista kaikille metsänomistajille riippumatta metsäomaisuuden koosta. Ryhmäsertifikaatti on metsänomistajalle käytännöllinen tapa päästä mukaan sertifiointiin ilman, että kaikkea tarvitsee hoitaa yksin.

Laanian kautta metsänomistaja voi liittää kaikki metsätilansa PEFC-ryhmäsertifikaattiin ilman kustannuksia. Ryhmäsertifikaattiin kuuluvat saavat yhteisen sertifikaatin ja Laania hallinnoivana osapuolena vastaa siitä, että standardit Laanian toiminnassa täyttyvät. Ryhmäsertifikaattiin liittymisen voi hoitaa helposti esimerkiksi puukaupan yhteydessä.

Kiinnostaako oman metsän sertifiointi? Ole yhteydessä Laanian metsäasiantuntijaan ja kysy lisää. Voit etsiä lähimmän metsäasiantuntijasi alla olevalla hakutoiminnolla.