Arvokkaasta metsäomaisuudesta kannattaa pitää huolta, jotta se kasvattaisi arvopuustoa myös tuleville sukupolville.
Suuri osa Suomen metsistä vaihtaa omistajaa perimyksen kautta pitkässä sukupolvien ketjussa. Tuoreet metsänomistajat saattavat olla hämmentyneitä uudessa tilanteessa, jos metsänhoito ja siihen liittyvät asiat eivät ole ennestään tuttuja ja elämä on vienyt toisaalle suvun tiluksilta. Jos metsää omistetaan sillä ajatuksella, että siitä on pitkällä aikajänteellä taloudellista hyötyä, sitä kannattaa myös hoitaa aktiivisesti. Kaupunkilainen metsänomistajuus on vahvasti tätä päivää, sillä asuuhan esimerkiksi Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa merkittävä osa metsänomistajista. Fyysinen etäisyys metsästä ei estä olemasta aktiivinen metsänhoidon suhteen.
Talousmetsä on kuin porkkanapenkki. Jos porkkanantaimia ei harvenneta, sadonkorjuun aikaan tuloksena on paljon pieniä porkkanoita, joissa ei ole juuri mitään syömistä. Sen sijaan harvennettu porkkanapenkki tuottaa isoja porkkanoita.
Sama tilanne on metsässä, jossa luontaisesti kasvavat puut kilpailevat keskenään elintilasta, valosta, vedestä ja ravinteista. Harventamaton metsä kasvaa tiheäksi, ja puista tulee pitkiä riukuja järeiden tukkipuiden sijaan, jotka ovat rahallisesti merkittävästi arvokkaampia.
Silloin kun metsänhoito ei ole perinnönsaajalle ennestään tuttua, voi olla vaikea hahmottaa, mistä kannattaisi lähteä liikkeelle ja missä kunnossa metsä ylipäätään on edellisen sukupolven jäljiltä. Asiaan perehtymistä ei kannata lykätä loputtomiin, sillä apua ja neuvoja on saatavissa helposti. Metsä menettää nopeasti arvoaan, jos harvennuksia ei hoideta ajallaan.
Harvennetussa metsässä puun paksuuskasvu lisääntyy, jolloin sen arvo nousee. Koska tukkipuu on 3–4 kertaa arvokkaampaa kuin kuitupuu, kyse ei ole pienistä summista.
Metsän elinkaareen kuuluvat tietyt kasvuvaiheet, jolloin harventaminen on ajankohtaista. Mikäli metsän annetaan rehottaa luonnontilaisena pitkään, voi otollisin aika tehdä harvennuksia mennä ohi ja myöhästyneenä harvennuksen lopputulos ei välttämättä ole parhain mahdollinen.
Metsän kasvattamisessa ei ole kyse pikavoitoista, sillä tukkikokoiseksi metsä kasvaa sijainnista ja olosuhteista riippuen noin 60 - 100 vuoden aikana. Puukauppatuloja voi kuitenkin saada jo ennen uudistushakkuuta, sillä metsän harventaminen ei välttämättä ole kuluerä, vaan siitä jää jopa harvennustöiden jälkeen rahaa metsänomistajalle. Harvennettavat puut voidaan hyödyntää yleensä joko energia- tai kuitupuuna. Esimerkiksi energiapuuksi kelpaavat myös haavat, lepät ja pihlajat, joilla ei ole rahallista arvoa muussa puukaupassa.
Tapaaminen metsäasiantuntijan kanssa tarjoaa arvokkaita neuvoja
Kun on tullut aika ottaa selvää perintömetsän tilanteesta, apu löytyy metsäalan koulutuksen saaneen ammattilaisen neuvoista. Esimerkiksi Laanian metsäasiantuntija ja metsänomistajat voivat yhdessä lähteä metsään katsomaan mitä siellä olisi tarpeen tehdä ja onko esimerkiksi puukauppatuloja odotettavissa riittävästi, jotta metsätyöt olisivat taloudellisesta näkökulmasta kannattavia tehdä.
Kierroksen aikana metsänomistaja voi rauhassa kysellä tarkentavia kysymyksiä – ja saada juuri hänen tilanteeseensa, tavoitteisiin ja metsän olosuhteisiin sovellettuja neuvoja. Jos metsä on kaukana asiakkaasta ja sinne on hankala päästä, Laanian metsäasiantuntija voi käydä myös omatoimisesti tutustumassa metsän tilanteeseen ja raportoida havainnoistaan metsänomistajalle.
Mitä aiemmin tartut toimeen, sitä suuremman hyödyn omaisuudestasi saat.
Etsi metsäasiantuntijasi
Puukauppa- ja metsäpalveluasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan tuottamaan. Paikalliset metsäpalveluasiantuntijamme ovat valmiina tarttumaan toimeen sinun ja metsäsi hyödyksi.
Etsi alueesi metsäasiantuntija
Etsi metsäasiantuntijan nimellä
Porin alueella Lavia.
Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula
Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.
Mikkelin pohjoisosat.
Kurikassa Jurva.
Hämeenlinnassa Kalvola.
Salossa Halikko ja Kuusjoki. Liedossa Tarvasjoki.
Kurikassa Jalasjärvi.
Hämeenlinnassa Renko.
Mikkelin eteläosat.
Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.
Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)
Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski
Metsään.fi-tietokanta auttaa metsäsi tilanteen kartoittamisessa
Suomessa kaikki metsäomaisuus on myös valtion taholta erinomaisesti tiedossa, sillä jokainen neliömetri on kartoitettu, kuvattu ja arvioitu. Hankkimalla käyttäjätunnukset metsään.fi-tietokantaan, saat hyvää tietoa metsäsi eri kuvioista ja siitä minkälaisia harvennustarpeita järjestelmä ehdottaa tehtäväksi.
Metsään.fi-palvelusta löytyy tietoa muun muassa:
- tieto metsätiloista, jotka omistat yksin tai yhdessä
- kuviokohtaiset puustotiedot eli näet millaista puustoa metsässäsi on
- ehdotuksia ajankohtaisista metsänhoitotöistä
- tietoa hakkuumahdollisuuksista
- tietoa tilallasi havaituista luontokohteista
- monipuolista ympäristötietoa eri julkishallinnon toimijoiden tietokannoista
- metsäalan palveluntarjoajien yhteystietoja
- kartat ja ilmakuvat
- useita karttatasoja.
Kannattaa ehdottomasti ottaa Suomen Metsäkeskuksen tietojärjestelmä käyttöön, se on maksutonta. Jos haluat Laanian metsäasiantuntijan apua, voit nopeuttaa yhteistyön alkua myöntämällä metsään.fi-tietokannassa Laanialle katseluoikeudet metsätietoihisi.
