Puu on uusiutuva energialähde, jonka asema Suomen energiatuotannossa on vahvistunut voimakkaasti poikkeuksellisten olojen vuoksi. Energiapuu on ollut noususuhdanteessa jo pitkään myös ilmastosyistä, koska kivihiili ja turve joutuvat antamaan sille tilaa uusiutuvana energiamuotona.
Metsäyhtiöt lähestyvät nyt suomalaisia metsänomistajia puukauppa-aikeissa historiallisen paljon, sillä puun tuonti Venäjältä on pysähtynyt, mutta talojen lämmittämisen ja puuraaka-aineen tarve ei ole poistunut minnekään. Energiajärjestelmäämme koettelevat samanaikainen siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, mutta myös voimalaitosten laiterikot, sekä näistä johtuva sähkön hinnan nousu. Valitettavasti myöskään iskuilta energiajärjestelmiin ei olla vältytty. Tämä koettiin aiemmin syksyllä, kun merenalaista kaasuputkea vahingoitettiin.
Jotta sähkökatkoksilta vältytään, on erittäin tärkeää pitää huolta toimintavarmuudesta ja energiamuodoista, jotka ovat aina käytettävissä säätilasta riippumatta. Tuuli- ja aurinkovoima ovat erittäin hyvä lisä sähköntuotannossa, mutta niiden varaan ei voi täysin jättäytyä.
Metsänomistajien rooli korostuu juuri nyt
Suomessa valtaosa metsistä on yksityisessä omistuksessa, joten metsien kasvatuksesta, käytöstä ja puukaupoista päätetään viime kädessä perhepiirissä.
- Juuri nyt ollaan historiallisessa tilanteessa, jossa puun tuonti on vähentynyt ja suuri osa raaka-aineesta pitää löytää kotimaasta, Laanian tuore metsäjohtaja Juha Fränti kiteyttää.
Tästä syystä metsänomistaja ei ainoastaan kartuta omaa varallisuuttaan teettämällä metsän elinkaaren vaiheeseen suositeltuja harvennushakkuita kasvatusmetsässään, vaan samalla kantaa myös arvokkaan kortensa kekoon yhteiskunnallisesti tärkeässä asiassa, nimittäin energian- ja lämmöntuotannossa sekä ainespuun kasvatuksessa. Aktiivinen metsänomistajuus on nyt entistäkin tärkeämpää koko Suomen kannalta, Fränti toteaa.
Yhteiskunnallisella tasolla varautuminen, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden rakentaminen ovat päivän sana. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyviä varautumaan pahan päivän varalle, eikä tuo taito ole vanhentunut vielä tänäkään päivänä. Emme voi tuudittautua tuontienergiaan, koska sama energiapula voi koetella Euroopassa muitakin maita.
- Laanialla on terminaaleissaan varastot, joiden avulla toimitusvarmuus lämpövoimalaitoksiin pystytään takaamaan ympäri vuoden. Etenkin kevään ja syksyn pitenevät kelirikkokaudet vaativat pitämään varastojen tason hyvänä, sillä kelirikkojen aikana ei energiapuuta päästä noutamaan metsäteiden varsilta, korjuu- ja kuljetusketjuista vastaava hankintajohtaja Juho Pöyhönen kertoo.
- Lämpölaitokset pyrkivät rakentamaan toimittajaverkostonsa niin, että toimittajilla on sataprosenttinen toimitusvarmuus läpi vuoden. Laania on toimittanut muun muassa puupulan yllättäneelle lämpölaitokselle juhlapyhinä jatkuvalla syötöllä haketta terminaalistaan, Pöyhönen toteaa.
Energiapuun kysyntä näyttää tulevaisuudessakin jatkuvan, sillä Suomeen on noussut viime vuosina useita isoja puuta hyödyntäviä energialaitoksia, joiden käyttöikä on 30–40 vuotta. Uusia teknologioita, joilla polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa voidaan korvata, ei ole vielä käytettävissä.
Energiapuu on varteenotettava vaihtoehto metsänomistajalle
Laania on erikoistunut ensiharvennuksiin ja nuorten metsien hoitoon, sillä niistä saadaan pääasiassa energiapuuta joko kokopuuna tai karsittuna rankana. Järeämmistä harvennuskohteista saadaan energiapuun ohella kuitu- ja tukkipuuta.
- Hoidamme monien asiakkaidemme metsätiloja avaimet käteen -periaatteella, jolloin teemme myös päätehakkuita. Näissä kohteissa toimitamme kuitu- ja tukkipuun niitä ostaville tahoille ja energiapuun toimitamme energiantuotantoon. Päätehakkuista ostamme talteen korjatut oksat ja latvat, sanoo Fränti.
Oleellista on huomata, että niissä kohteissa, joissa esimerkiksi nuoren metsän hoitotyö on tehty omatoimisesti tai metsurintyönä raivaussahalla, on metsänomistajalle muodostunut kuluja. Sen sijaan Laania voi tehdä metsän hoitotyön jopa niin, että metsänomistaja saa korjatusta energiapuusta kohtuullisen korvauksen, sekä erinomaisella ammattitaidolla tehdyn harvennustyön, joka parantaa metsän kasvua pitkälle tulevaisuuteen.
- Sitoutuneet ja ammattitaitoiset urakoitsijat ja heidän työntekijänsä ovat avainasemassa koko toimitusketjussa, lähtien puunkorjuusta haketukseen ja hakkeen toimituksiin, Pöyhönen toteaa.
- Nyt jos koskaan on oikein hyvä aika ryhtyä hoitamaan kasvatusmetsien harvennusrästejä kuntoon! Niitä kun on Suomen Metsäkeskuksen tietojen mukaan seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi, Fränti summaa.
