Skip to content
Energiapuurekka ajaa sisään voimalaitoksen kuormanpurkuun.

Energiapuun matka metsästä voimalaitokselle

Laania

Laania

Energiapuu on kotimainen, puhdas ja uusiutuva energiamuoto, joka on myös lähituote. Mutta mitä vaihteita metsästä kerätty energiapuu käy läpi matkallaan kohti määränpäätään, eli lähialueen voimalaitosta? Tutustu energiapuun matkaan, joka on loppujen lopuksi aika mutkaton alusta loppuun saakka. 

Vaihe 1: energiapuun korjuu

Energiapuun matka kohti voimalaitosta alkaa siitä, kun metsäkohde on metsäasiantuntijan toimesta todettu soveltuvaksi energiapuun korjuuseen. Useimmiten metsät, joista energiapuuta korjataan, ovat nuoren metsän hoidon tarpeessa, ensiharvennuskohteita tai uudistushakkuualueita. 

Ensimmäiseksi jo ennen puukauppoja tehdään karkea korjuusuunnitelma. Tämä versio suunnitelmasta sisältää muun muassa tiedon siitä, mihin vuodenaikaan korjuu voidaan toteuttaa, millaiset varastopaikan mahdollisuudet alueella on ja minkä verran energiapuuta alalta arviolta saadaan. Arvio perustuu sekä kokemuspohjaiseen arviointiin että puustomittauksiin. Puukauppojen jälkeen lopullinen korjuusuunnitelma toteutetaan yhdessä metsänomistajan kanssa ja siinä otetaan huomioon metsänhoidolliset toiveet ja tavoitteet. Suunnitelma konkretisoi myös tulevaan työhön liittyviä kustannuksia ja puuraaka-aineesta saatavia tuloja. 

energiapuun-korjuu-1280x914
Kuva 1. Energiapuun korjuu koneellisesti.

Energiapuu korjataan koneellisesti. Pääasiassa energiaksi kelpaava puu on pienpuuta karsittuna rankana tai kokopuuna sekä kantoja ja erilaista hakkuutähdettä, kuten latvusmassaa ja oksia. Metsänomistaja saa tulot korjatusta energiapuusta heti korjuun jälkeen. Maksu perustuu mittaukseen, joka tehdään korjuun yhteydessä metsäkoneella tai ajokoneen kuormainvaa'alla. 

Vaihe 2: energiapuun varastointi

Kun energiapuu on korjattu metsästä, se varastoidaan joko tienvarsivarastossa tai terminaalissa. Tienarsivaraston paikka katsotaan yleensä yhdessä metsäasiantuntijan kanssa, jotta paikaksi valikoituu oikeanlainen kohta. Terminaalivarastoja hyödynnetään tilannekohtaisesti. 

Hoidettu mäntymetsä-1600x1200
Kuva 2. Tienvarsivarasto.

Korjattu energiapuu kuivataan varastopaikalla ja normaalisti yhden kesän kuivatuksen jälkeen se on valmista haketettavaksi. Myös metsätuholaki määrittelee, milloin tuore kuorellinen puutavara tulee kuljettaa pois metsistä ja varastopaikoilta. 

Oikeaoppisella energiapuun varastoinnilla vaikutetaan energiapuuhakkeen laatuun. Varastointipaikka vaikuttaa muun muassa hakkeen kosteuspitoisuuteen ja sitä kautta siitä saatavaan lämpöarvoon. Tuoreessa puussa lämpöarvo on parempi kuin vanhassa - pitkä varastointiaina siis huonontaa lämpöarvoa, joten energiapuuta ei kannata varastoida vuosikausia. Paras paikka varastolle on ominaisuuksiltaan aurinkoinen, tuulinen ja kuivapohjainen. Hakkurin toiminnan ja kaluston siirtojen kannalta varastopaikan maasto on myös hyvä olla mahdollisimman tasainen. Lisäksi varaston teolla on merkitystä: puupino kannattaa tehdä mahdollisimman korkeaksi ja pinon pohjan on oltava irti maasta. Pinon lievä etunojaisuus sekä ylimmistä puista muodostettu lippa ovat hyödyksi, sillä näin päällimmäiset puut suojaavat alimpia puita sateelta.  

Varaston oikeanlainen sijainti parantaa myös logistiikan kannattavuutta. Helposti saavutettavalla ja tilavalla varastopaikalla kuorma-autot mahtuvat työskentelemään sujuvasti ja tehokkaasti. Suunnitelmallisen varastoinnin hyödyt näkyvätkin siis koko ketjun kustannuksissa positiivisesti. 

Vaihe 3: energiapuun haketus ja kuljetus

Jotta kerätty energiapuu saadaan voimalaitosten käyttöön, se täytyy pilkkoa tai murskata, eli hakettaa, pieneksi. Puuhakkeen palakokoon voidaan vaikuttaa: mitä tasakokoisemmaksi hake saadaan, sitä laadukkaampaa se on. Energiakäyttöön tarkoitetun puuhakkeen tärkeimpiä laatuominaisuuksia ovat palakoon lisäksi kosteuspitoisuus, tuoreus, koostumus ja tiheys, sillä ne vaikuttavat hakkeen lämpöarvoon.

haketus-1920x1438
Kuva 3. Energiapuun haketus varastopaikalla.

Energiapuun haketus voidaan toteuttaa tienvarsihaketuksena, terminaalihaketuksena tai käyttöpaikkahaketuksena. Tienvarsihaketus on pitkään ollut yleisin haketusmenetelmä. Siinä energiapuu haketetaan tienvarressa, jonne se on kerätty. Energiapuu haketetaan suoraan kuorma-autoon ja kuljetetaan voimalaitokselle. Terminaalihaketus on yleistynyt viime vuosien aikana voimakkaasti. Terminaalihaketuksen etuna on se, että tilavassa terminaalissa energiapuulajeja voidaan jaotella, jonka seurauksena puuaineksen jalostus hakkeeksi voidaan toteuttaa laadukkaammin. Terminaalissa myös toimitusvarmuus on hyvä olosuhteista riippumatta. Käyttöpaikkahaketuksessa energiapuu kuljetetaan haketettavaksi voimalaitokselle. Sen osuus haketusmenetelmistä on vain noin 10 %. Kaikilla voimalaitoksilla ei ole omia hakkureita, mikä osaltaan vaikuttaa käyttöpaikkahaketuksen vähäisyyteen.

Energiapuu on lähituotetta - esimerkiksi me Laanialla kuljetamme haketta korkeintaan noin sadan kilometrin säteeltä voimalaitoksille. Terminaaleissa haketettua energiapuuta voidaan koota ensin varastoaumoiksi, josta sitä sitten kuljetetaan energiantuotantoon. 

Haluatko lukea lisää energiapuusta? Lisää tietoa mm. energiapuun hinnan muodostumisesta, metsänhoidon tuista ja metsänhoitoon liittyvistä aiheista löydät Laanian blogista. Vieraile blogissamme. 

 

Etsi metsäasiantuntijasi

Puukauppa- ja metsäpalveluasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan tuottamaan. Paikalliset metsäpalveluasiantuntijamme ovat valmiina tarttumaan toimeen sinun ja metsäsi hyödyksi.

Saara Junikka
Hankasalmi,Konnevesi,Laukaa,Luhanka,Toivakka,Äänekoski

Äänekosken itäpuoli

Aleksi Forsman
Harjavalta,Nakkila,Pori,Ulvila

Porin alueella Lavia.

Jussi Kilpinen
Myrskylä,Mäntsälä,Orimattila,Pukkila
Marko Kokkarinen
Heinävesi,Kaavi,Kuopio,Leppävirta,Rautalampi,Siilinjärvi,Suonenjoki,Tervo,Tuusniemi,Vesanto

Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula

Miika Kojola
Mänttä-Vilppula,Ruovesi
Teemu Kurhila
Heinola,Iitti,Lahti

Pohjois-Iitti, 19160 Huutotöyry

Niina Hautamäki
Luumäki,Virolahti,Miehikkälä
Toni Pesola
Alavieska,Merijärvi,Oulainen,Ylivieska
Emilia Pekkala
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Tommi Söyrilä
Salo

Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.

Pirkko Saastamoinen
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Janne Tarvainen
Joutsa,Juva,Kangasniemi,Mikkeli,Pieksämäki

Mikkelin pohjoisosat.

Heli Ketola
Helsinki,Hyvinkää,Järvenpää,Kerava,Pornainen,Sipoo,Tuusula,Vantaa
Sampsa Häyrynen
Hyrynsalmi,Paltamo,Puolanka,Ristijärvi,Suomussalmi,Kajaani

Puolanka eteläinen, Suomussalmi eteläinen.

Tapio Joentausta
Imatra,Lappeenranta,Lemi,Savitaipale,Taipalsaari
Matias Hienonen
Evijärvi,Isokyrö,Laihia,Maalahti,Mustasaari,Vaasa,Vöyri,Vähäkyrö,Ylistaro

Kurikassa Jurva.

Heikki Harala
Juupajoki,Kangasala,Orivesi,Tampere
Tommi Gummerus
Akaa,Hattula,Hämeenlinna,Lempäälä,Valkeakoski

Hämeenlinnassa Kalvola.

Jari Grekula
Kalajoki,Pyhäjoki,Raahe
Ville Söderman
Koski TI,Lieto,Marttila,Paimio,Salo,Sauvo

Salossa Halikko ja Kuusjoki.  Liedossa Tarvasjoki.

Taina Elonen
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa

Huom. Anne Mattila ensisijainen kontaktihenkilö puukaupoille ja harvennuksiin listalla mainituissa kunnissa.

Tapani Kylmä
Haapajärvi,Haapavesi,Kärsämäki,Nivala,Pyhäjärvi
Markus Latvala
Ilmajoki,Kaskinen,Kurikka,Seinäjoki,Peräseinäjoki

Kurikassa Jalasjärvi.

Marjut Makkonen
Asikkala,Hollola,Kärkölä,Sysmä
Kirsi Niinimäki
Hämeenlinna

Hauho, Lammi, Tuulos

Tony Lehtosaari
Rovaniemi,Tervola
Johan Korenius
Inkoo,Kirkkonummi,Raasepori,Siuntio,Sjundeå,Ingå,Kyrkslätt,Raseborg
Nikolai Leppäaho
Ikaalinen,Kihniö,Parkano,Ylöjärvi
Eetu Rekonen
Halsua,Kannus,Kaustinen,Kokkola,Lestijärvi,Reisjärvi,Sievi,Toholampi,Veteli
Wertti Särkimäki
Jyväskylä,Multia,Saarijärvi,Uurainen,Viitasaari,Äänekoski

Äänekosken länsipuoli

Ville Tervo
Hausjärvi,Hämeenlinna,Janakkala,Loppi,Riihimäki

Hämeenlinnassa Renko.

Ilkka Vieras
Huittinen,Kokemäki,Sastamala,Säkylä,Köyliö
Pekka Vasara
Hartola,Hirvensalmi,Mikkeli,Mäntyharju,Pertunmaa

Mikkelin eteläosat.

Jari Wright
Hailuoto,Liminka,Lumijoki,Siikajoki,Tyrnävä,Kempele
Peter Mickos
Askola,Lapinjärvi,Loviisa,Porvoo
Tarmo Marjala
Aura,Kaarina,Lieto,Loimaa,Masku,Naantali,Nousiainen,Oripää,Parainen,Pöytyä,Raisio,Rusko,Turku
Heli Muotka
Pello,Tornio,Ylitornio
Oskari Pulkkinen
Iisalmi,Keitele,Kiuruvesi,Kuopio,Lapinlahti,Pielavesi,Rautavaara

Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.

Iikka Mäkelä
Posio,Ranua,Rovaniemi
Pekka Venäläinen
Kihniö,Virrat
Axel Öhman
Espoo,Karkkila,Kauniainen,Nurmijärvi,Vihti
Noora Nykänen
Pudasjärvi,Puolanka,Taivalkoski,Suomussalmi

Puolanka pohjoinen, Suomussalmi pohjoinen

Valtteri Timonen
Oulu,Pudasjärvi

Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)

Risto Aikkila
Muhos,Utajärvi,Vaala
Kristian Ginman
Hanko,Kemiönsaari,Raasepori
Toni Alakeskinen
Hämeenkyrö,Nokia,Pirkkala,Sastamala,Vesilahti
Valtteri Leppäkoski
Lohja,Somero
Jani Himanen
Iitti,Kouvola,Orimattila

Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski

Jussi Luoma
Jämijärvi,Kankaanpää,Merikarvia,Pomarkku,Siikainen
Juho Heikkilä
Jyväskylä,Jämsä,Keuruu,Muurame,Petäjävesi
Marko Leppälä
Kuhmoinen,Padasjoki,Pälkäne
Juuso Jaakkola
Hamina,Kotka,Pyhtää
Santeri Väisänen
Joroinen,Juva,Puumala,Rantasalmi,Sulkava,Varkaus
Arto Huotari
Kuhmo,Nurmes,Sotkamo,Valtimo
Heikki Yntälä
Forssa,Humppila,Jokioinen,Punkalaidun,Tammela,Urjala,Ypäjä
Juha-Matti Viljanen
Isojoki,Karijoki,Karvia,Kauhajoki,Kristiinankaupunki,Närpiö,Teuva
Ari-Pekka Kostamo
Kemijärvi,Pelkosenniemi,Rovaniemi,Sodankylä
Seppo Porkka
Siikalatva,Pyhäntä
Anne Mattila
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa,Eurajoki,Eura
Ari Meriläinen
Vieremä,Sonkajärvi,Kajaani
Background

Tilaa blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi