Skip to content
Kuusimetsää ja saniaisia kesällä.

Kirjanpainaja iski metsääni - mitä tehdä?

Laania

Laania

Kirjanpainaja on kuusikon ikävä vieras, jonka saapumista ei ole syytä jättää huomiotta. Muiden kaarnakuoriaisten ja esimerkiksi hirvien ohella kirjanpainaja on kuitenkin yksi metsien yleisimmistä tuholaisista. Kirjanpainajatuhoja voi ehkäistä tunnistamalla alkavat tuhot ajoissa ja pitämällä kuuset terveinä hyvän metsänhoidon avulla. 

Tunnista kirjanpainaja ajoissa 

Laajempien tuhojen ehkäisyssä valttia on nopea tuholaisen tunnistaminen. Millaiset ensioireet kuuseen iskeytynyt kirjanpainaja sitten aiheuttaa? Nämä kolme asiaa paljastavat usein kirjanpainajan: 

  • parin millin kokoiset reiät puun kuoressa 
  • puun juurelle karissut tai pintaan reikien läheisyyteen jäänyt puru 
  • runsas pihkan vuotaminen rungosta 

Kirjanpainaja porautuu kuusen kuoren läpi puun nilakerrokseen, josta jää jälkeen purua. Kuusi puolustautuu tunkeilijoita vastaan pihkalla. Huonokuntoisten kuusten pihkapuolustus on kuitenkin heikko, joten ne eivät pysty häätämään iskeytyneitä kirjanpainajia ja puu jää tuholaisten armoille. 

Selkeä ja silmäänpistävä merkki kirjanpainajasta on myös jo pystyyn kuollut, tukkikokoinen kuusi, josta neulasetkin ovat karisseet pois. Kuoren alta löytyy kirjanpainajalle ominaisia jälkiä, eli mutkittelevia pitkiä käytäviä. Käytävien verkostot syntyvät, kun emohyönteinen porautuu kuoren alle, rouskuttaa käytävän ja munii sen varrelle munansa. Munista kuoriutuvat toukat alkavat syödä omia sivukäytäviään pääkäytävän varrelle. Veden ja ravinteiden kulkeutuminen kuusessa vaikeutuu ja lopulta puu kuolee. 

Kirjanpainaja itsessään on alle puolen sentin kokoinen kaarnakuoriaisiin kuuluva hyönteinen. Aikuiset kirjanpainajat ovat väritykseltään mustia ja vasta kuoriutuneet, nuoret yksilöt ruskeita. Kirjanpainajan varalta metsään kannattaa tehdä joka vuosi tarkastuskierros touko-kesäkuun aikana, jolloin vuoden ensimmäinen kirjanpainajasukupolvi parveilee ja etsii sopivia kuusia. Kirjanpainajia houkuttelevat kuuset ovat tukkikokoisia puita, jotka ovat syystä tai toisesta heikkokuntoisia. Lahopuihin kirjanpainaja ei iske ja terveet kuuset pystyvät useimmiten puolustautumaan hyönteistä vastaan. Erityisiä riskipaikkoja tarkkailtavaksi ovat esimerkiksi: 

  • tuulenkaadot ja myrskytuhot 
  • hakkuuaukkojen reunamat ja muut reuna-alueet 
  • aurinkoiset ja paahteiset alueet, sillä kuivuus altistaa kuusta kirjanpainajalle 
  • juurikääpäalueet 
  • alueet, joissa on aikaisemmin todettu tuhohyönteisiä

Kirjanpainajia puunrungolla. Aikuisia tummia, nuoria vaaleita ja toukkia.
Kuva 1: Kuoren alta paljastuu kirjanpainajia tihutöissä. Aikuisen ja nuoren yksilön väriero on huomattava.

Havaitsin kirjanpainajaa metsässäni - onko kaikki nyt menetetty? 

Kaikki ei suinkaan ole menetetty! Jos löydät metsästäsi merkkejä kirjanpainajasta, onkin parasta tarttua tuumasta toimeen heti. Arvioi tilanteen laajuutta ja hankkiudu eroon kirjanpainajan asuttamista puista. Mikäli tarvitset neuvoja, ole yhteydessä alueesi metsäasiantuntijaan, joka voi auttaa selvittämään metsäsi tilannetta ja sopivia toimenpiteitä. Voit myös pyytää tarjousta metsäkohteestasi, jos puukaupat ovat sillä hetkellä ajankohtaiset metsäsi kasvutilanteeseen nähden. 

Metsätuholaki edellyttää keräämään vaurioituneet kuuset pois lain asettamaan määräaikaan mennessä, mikäli tällaista puuta on yli 10 kuutioita hehtaaria kohden. Määräajat ovat omansa Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa, ja löydät ne Metsäkeskuksen sivuilta. Jos puuta ei syystä tai toisesta saada poistettua, se täytyy kuoria joko kokonaan tai osittain, jotta se pääsee kuivumaan. Kirjanpainajan vaurioittamien puiden hävittäminen aikaisessa vaiheessa hillitsee kuoriaisten kantaa. 

Jos kirjanpainajaa ilmenee metsässä paljon tai metsän puusto on huonokuntoista ja sitä kautta altis laajoille tuhoille, voidaan miettiä harvennusta tai jopa päätehakkuuta, jotta tuhot eivät ehtisi aiheuttaa suurta taloudellista tappiota. Lahopuut saavat jäädä metsään, sillä kirjanpainaja on jo poistunut niistä eikä iskeydy niihin uudelleen. Kerätyt puut tulisi varastoida sellaiselle alueelle, etteivät kirjanpainajat leviäisi puupinoista lähiympäristön kuusiin. Metsäkeskus suosittelee ilmoittamaan hyönteistuhoista metsänkäyttöilmoituksessa, kun tuhoja on metsässä yksittäisiä puita enemmän, yli 5 kuutiometriä tai yli 20 puunrungolla. Jos metsässä on vain yksittäisiä hyönteistuhoja, hakkuun voi ilmoittaa metsänkäyttöilmoituksessa tavallisena hakkuuna.

Jos kirjanpainajalle ei tehdä mitään, kuoriaisten aiheuttamat tuhot voivat levitä laajalle ja aiheuttaa tuntuvia taloudellisia tappioita. Hyönteiset talvehtivat ja jatkavat keväällä taas leviämistään. Lämpiminä kesinä kirjanpainajaa ilmenee enemmän, sillä ensimmäinen jälkeläissukupolvi aikuistuu lämmön ansiosta nopeammin ja saattaa jopa poikkeuksellisesti ehtiä lisääntyä saman kesän aikana. Mikäli kirjanpainajakanta on metsässä runsas, ne saattavat iskeytyä myös terveisiin puihin ja runsaslukuisina onnistua tuhoamaan myös niitä. Alttiina ei tällöin ole ainoastaan oma metsä, sillä hyönteiset voivat levitä naapurimetsiinkin. Kirjanpainajan mukana leviää lisäksi sinistäjäsieni, joka myöskin aiheuttaa puiden kuolemista samalla pilaten puutavaraa värjäymillä. On siis tärkeää ottaa härkää sarvista niin pian kuin mahdollista. 

kirjanpainaja_kuoriutuvia_kuusia_metsässä-1200x800
Kuva 2: Kirjanpainajat jättävät jälkeensä karun lopputuloksen. Nilakerroksen tuhoutuessa kuoret alkavat irtoilla.

Kirjanpainaja yleistyy, miten siihen voi varautua? 

Kelpaako kirjanpainajan vahingoittama puu mihinkään? Saanko korvausta aiheutuneisiin tuhoihin? Voinko jotenkin ehkäistä kirjanpainajan iskeytymistä kuusiini? 

Kirjanpainajapuu ei ole täysin hyödytöntä 

Kirjanpainaja voi aiheuttaa melkoista huolta ja monenlaisia kysymyksiä metsänomistajalle - onhan metsä merkittävä taloudellinen turva ja lisäksi sillä on monelle myös paljon tunnearvoa. Kirjanpainajan vahingoittamat puut eivät ole täysin hyödyttömiä, mutta tukeiksi ne eivät enää kelpaa. Yleensä vahingoittuneet puut sopivat poltettavaksi, eli ne voi myydä energiapuuksi. Muita käyttökohteita on kehitetty vasta todella vähän. Pienissä määrin kirjanpainajapuuta on käytetty esimerkiksi pakkauslautojen valmistukseen. 

Metsävakuutus voi korvata tuhoja 

Kirjanpainajan aiheuttamiin tuhoihin voi saada korvausta, mikäli metsäänsä on ottanut laajan metsävakuutuksen. Korvausten saamiseen voi vakuutuksen tarjoajalla olla erilaisia ehtoja, joihin kannattaa tutustua omassa vakuutuskirjassa. Kirjanpainaja yleistyy ja runsastuu ilmaston lämpenemisen seurauksena yhä pohjoisemmassa. Jokaisen metsänomistajan olisikin hyvä varautua vakuutuksella, joka kattaa myös kirjanpainajatuhot. 

Ehkäise kirjanpainaja tuhoja ennakoimalla 

Ennakointi ja varautuminen ovat olennaisia kirjanpainajan ehkäisyssä. Avainasemassa on aktiivinen metsänhoito, jonka avulla kuusikot pysyvät elinvoimaisina ja vastustuskyky voimakkaana. Taimikonhoitoa ei kannata laiminlyödä ja tiheäksi päässeille nuorille metsille kannattaa hyvissä ajoin tehdä nuoren metsän hoidon toimenpiteitä. Harvennushakkuut tulee hoitaa silloin, kun metsä on siihen optimaalisessa vaiheessa ja päätehakkuun venyttämistä tulee välttää. 

Myös sekapuustoisuudella ja lehtipuuston lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia kuusikon tuhonkestävyyteen. Kuusta ei myöskään kannata kasvattaa ihan missä tahansa. Kuusi ei kestä kuivumista ja liian karuilla ja kuivumisherkillä alueilla se altistuukin tuhoille, kuten kirjanpainajalle, herkemmin. Tehdessäsi kevättarkastusta metsään, voit myös opetella tunnistamaan kirjanpainajalle herkät kuuset: haalistuneen värinen tai huomattavasti neulasmassaansa menettänyt latvus kielii heikkokuntoisesta kuusesta. Voit myös tarkastella riskikohteita Metsäkeskuksen sivuilta.

Metsäasiantuntijat apunasi tuhojen estämisessä 

Usein pienimuotoiset kirjanpainajailmentymät on mahdollista hoitaa itse. Kaikissa tapauksissa omat resurssit eivät kuitenkaan riitä ja silloin tarvitaan metsäasiantuntijan apua. Laanian metsäasiantuntijat auttavat sinua tunnistamaan kirjanpainajan, mikäli epäilet sen iskeytyneen metsäsi kuusiin. Autamme ehkäisevissä toimenpiteissä, kuten sellaisten kuusten oikeaoppisessa poistamisessa ja varastoinnissa, joihin kirjanpainaja on iskeytynyt sekä hyvän metsänhoidon toteuttamisessa nuoren metsän hoidosta harvennuksiin ja päätehakkuisiin. 

Samalla kun hyönteistuhojen uhriksi joutuneet puut poistetaan metsäyrityksen toimesta, tulisi metsästä saada myös muuta puukauppaa, jotta toimista tulee taloudellisesti kannattavia. Tällaisessa tilanteessa voidaan arvioida, olisiko harvennus tai päätehakkuu jo paikallaan - yleensä kirjanpainajan vierailemissa metsissä rupeaakin olemaan tukkikokoista puuta, eli ensiharvennus tai toinen harvennus voi olla ajankohtaista toteuttaa. Laanialle voit myös myydä tukiksi kelpaamatonta puuta energiapuuksi. 

Alla olevasta hakukentästä voit etsiä lähimmän metsäasiantuntijasi. Ota rohkeasti yhteyttä, niin lähdetään yhteistuumin selvittämään tilannetta ja seuraavia toimenpiteitä. 

 

Etsi metsäasiantuntijasi

Puukauppa- ja metsäpalveluasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan tuottamaan. Paikalliset metsäpalveluasiantuntijamme ovat valmiina tarttumaan toimeen sinun ja metsäsi hyödyksi.

Saara Junikka
Hankasalmi,Konnevesi,Laukaa,Luhanka,Toivakka,Äänekoski

Äänekosken itäpuoli

Aleksi Forsman
Harjavalta,Nakkila,Pori,Ulvila

Porin alueella Lavia.

Jussi Kilpinen
Myrskylä,Mäntsälä,Orimattila,Pukkila
Marko Kokkarinen
Heinävesi,Kaavi,Kuopio,Leppävirta,Rautalampi,Siilinjärvi,Suonenjoki,Tervo,Tuusniemi,Vesanto

Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula

Miika Kojola
Mänttä-Vilppula,Ruovesi
Teemu Kurhila
Heinola,Iitti,Lahti

Pohjois-Iitti, 19160 Huutotöyry

Niina Hautamäki
Luumäki,Virolahti,Miehikkälä
Toni Pesola
Alavieska,Merijärvi,Oulainen,Ylivieska
Emilia Pekkala
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Tommi Söyrilä
Salo

Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.

Pirkko Saastamoinen
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Janne Tarvainen
Joutsa,Juva,Kangasniemi,Mikkeli,Pieksämäki

Mikkelin pohjoisosat.

Heli Ketola
Helsinki,Hyvinkää,Järvenpää,Kerava,Pornainen,Sipoo,Tuusula,Vantaa
Sampsa Häyrynen
Hyrynsalmi,Paltamo,Puolanka,Ristijärvi,Suomussalmi,Kajaani

Puolanka eteläinen, Suomussalmi eteläinen.

Tapio Joentausta
Imatra,Lappeenranta,Lemi,Savitaipale,Taipalsaari
Matias Hienonen
Evijärvi,Isokyrö,Laihia,Maalahti,Mustasaari,Vaasa,Vöyri,Vähäkyrö,Ylistaro

Kurikassa Jurva.

Heikki Harala
Juupajoki,Kangasala,Orivesi,Tampere
Tommi Gummerus
Akaa,Hattula,Hämeenlinna,Lempäälä,Valkeakoski

Hämeenlinnassa Kalvola.

Jari Grekula
Kalajoki,Pyhäjoki,Raahe
Ville Söderman
Koski TI,Lieto,Marttila,Paimio,Salo,Sauvo

Salossa Halikko ja Kuusjoki.  Liedossa Tarvasjoki.

Taina Elonen
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa

Huom. Anne Mattila ensisijainen kontaktihenkilö puukaupoille ja harvennuksiin listalla mainituissa kunnissa.

Tapani Kylmä
Haapajärvi,Haapavesi,Kärsämäki,Nivala,Pyhäjärvi
Markus Latvala
Ilmajoki,Kaskinen,Kurikka,Seinäjoki,Peräseinäjoki

Kurikassa Jalasjärvi.

Marjut Makkonen
Asikkala,Hollola,Kärkölä,Sysmä
Kirsi Niinimäki
Hämeenlinna

Hauho, Lammi, Tuulos

Tony Lehtosaari
Rovaniemi,Tervola
Johan Korenius
Inkoo,Kirkkonummi,Raasepori,Siuntio,Sjundeå,Ingå,Kyrkslätt,Raseborg
Nikolai Leppäaho
Ikaalinen,Kihniö,Parkano,Ylöjärvi
Eetu Rekonen
Halsua,Kannus,Kaustinen,Kokkola,Lestijärvi,Reisjärvi,Sievi,Toholampi,Veteli
Wertti Särkimäki
Jyväskylä,Multia,Saarijärvi,Uurainen,Viitasaari,Äänekoski

Äänekosken länsipuoli

Ville Tervo
Hausjärvi,Hämeenlinna,Janakkala,Loppi,Riihimäki

Hämeenlinnassa Renko.

Ilkka Vieras
Huittinen,Kokemäki,Sastamala,Säkylä,Köyliö
Pekka Vasara
Hartola,Hirvensalmi,Mikkeli,Mäntyharju,Pertunmaa

Mikkelin eteläosat.

Jari Wright
Hailuoto,Liminka,Lumijoki,Siikajoki,Tyrnävä,Kempele
Peter Mickos
Askola,Lapinjärvi,Loviisa,Porvoo
Tarmo Marjala
Aura,Kaarina,Lieto,Loimaa,Masku,Naantali,Nousiainen,Oripää,Parainen,Pöytyä,Raisio,Rusko,Turku
Heli Muotka
Pello,Tornio,Ylitornio
Oskari Pulkkinen
Iisalmi,Keitele,Kiuruvesi,Kuopio,Lapinlahti,Pielavesi,Rautavaara

Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.

Iikka Mäkelä
Posio,Ranua,Rovaniemi
Pekka Venäläinen
Kihniö,Virrat
Axel Öhman
Espoo,Karkkila,Kauniainen,Nurmijärvi,Vihti
Noora Nykänen
Pudasjärvi,Puolanka,Taivalkoski,Suomussalmi

Puolanka pohjoinen, Suomussalmi pohjoinen

Valtteri Timonen
Oulu,Pudasjärvi

Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)

Risto Aikkila
Muhos,Utajärvi,Vaala
Kristian Ginman
Hanko,Kemiönsaari,Raasepori
Toni Alakeskinen
Hämeenkyrö,Nokia,Pirkkala,Sastamala,Vesilahti
Valtteri Leppäkoski
Lohja,Somero
Jani Himanen
Iitti,Kouvola,Orimattila

Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski

Jussi Luoma
Jämijärvi,Kankaanpää,Merikarvia,Pomarkku,Siikainen
Juho Heikkilä
Jyväskylä,Jämsä,Keuruu,Muurame,Petäjävesi
Marko Leppälä
Kuhmoinen,Padasjoki,Pälkäne
Juuso Jaakkola
Hamina,Kotka,Pyhtää
Santeri Väisänen
Joroinen,Juva,Puumala,Rantasalmi,Sulkava,Varkaus
Arto Huotari
Kuhmo,Nurmes,Sotkamo,Valtimo
Heikki Yntälä
Forssa,Humppila,Jokioinen,Punkalaidun,Tammela,Urjala,Ypäjä
Juha-Matti Viljanen
Isojoki,Karijoki,Karvia,Kauhajoki,Kristiinankaupunki,Närpiö,Teuva
Ari-Pekka Kostamo
Kemijärvi,Pelkosenniemi,Rovaniemi,Sodankylä
Seppo Porkka
Siikalatva,Pyhäntä
Anne Mattila
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa,Eurajoki,Eura
Ari Meriläinen
Vieremä,Sonkajärvi,Kajaani

 

 

Background

Tilaa blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi