Kotimaisen energianpuun kysyntä on kasvanut joka puolella maata. Hetki on otollinen sellaisillekin kohteille, joiden hoitamista ei aiemmin ole nähty kannattavana.
Muuttunut maailmanjärjestys ja Suomen kasvavat ponnistelut kohti energiaitsenäisyyttä ovat lisänneet energiapuun käyttöä. Metsänomistajalle tämä on mieluisa uutinen, ja tilanne on avannut myös uusia mahdollisuuksia huonostikin hoidetun metsäpalstan omistajalle.
– Nyt kun venäläistä haketta ei enää tuoda Suomeen, kotimaisen energiapuun kysyntä on kasvanut joka puolella maata, kertoo Laania Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki.
Laania ostaa ja myy energiapuuta metsänomistajilta voimalaitoksille kaikkialla Suomessa. Nykytilanne kotimaan energiakentällä on kiinnostava etenkin sellaisten metsäpalstojen omistajille, joiden metsät ovat kenties jääneet viime vuosina hoitamatta.
– Suomessa on paljon passiivisia metsänomistajia, joilla ei ole aikaa tai osaamista hoitaa esimerkiksi perinnöksi jäänyttä metsää. Metsän ei kuitenkaan kannata antaa rehottaa, Vartiamäki muistuttaa.
Hyvällä metsänhoidolla metsän arvoa on mahdollista lisätä merkittävästi. Liian tiheässä metsikössä puut eivät pääse kasvamaan tukeiksi, vaan jäävät riu’uiksi.
– Metsänhoitotyöt ovat jääneet monilta tekemättä mahdollisesti siksi, että hoitotyö on kallista. Nyt tilanne on muuttunut, kun energianpuun kysynnän vuoksi puustamaksukyky on parantunut, minkä myötä nuoren metsän harvennuksesta metsänomistaja voi saada myyntituloja. Joskus samasta hoitotyöstä on voinut joutua jopa maksamaan. Samalla metsänomistaja saa terveemmän ja paremmin tuottavan metsän, kun metsään jää tilaa arvokkaan tukkipuun kasvattamiseen, Vartiamäki sanoo.
Kuinka suuri metsäpalstan sitten kannattaisi olla, että hoidon voi Laanian avulla kääntää pankkitililläkin plussan puolelle? Vartiamäen mukaan aivan pienimpien ja syrjäisempien metsälöiden taloudellinen hyödyntäminen energiapuuksi saattaa olla haastavaa korkeaksi nousevien kuljetuskustannusten vuoksi.
Hyvä uutinen on se, että Suomessa on varsin kattava metsäteiden verkosto. Lisäksi lumen ja pakkasten tultua on mahdollista rakentaa talviteitä, joita pitkin puun kuljettaminen onnistuu kannattavasti.
– Sanoisin, että metsäpalstan koon tulisi olla minimissään hehtaari, mielellään kaksi, jotta energiapuun korjaaminen olisi järkevää. Puuta olisi hyvä tulla vähintään yksi autokuormallinen, eli 40–50 kiintokuutiota.
Kuvassa vasemmalla luonnontilainen, rehottava metsä, jossa puut kasvavat hyvin tiiviisti. Oikealla kuvassa on tehty harvennus, jossa jäljelle jääville puille jää enemmän elintilaa kasvaa arvokkaaksi tukkipuuksi. Energiapuuna hyödynnettävät puupinot ja oksat korjataan talteen, ne varastoidaan tien varteen kuivumaan, jonka jälkeen ne joko haketetaan paikalla tai kuljetetaan esimerkiksi terminaaliin tai lämpövoimalaitokselle.
Hyvin hoidettu metsä on myös ympäristöteko
Kun metsänhoitosuositusten tavoitteena on tukkipuuosuuden kasvaminen mahdollisimman korkeaksi, hoitamattomat metsät seisovat tavoitteiden tiellä.
– Suomen metsäteollisuus tarvitsee tukkipuuta, ja mitä tehokkaimmin sitä saadaan kasvatettua per hehtaari, sitä enemmän se tukee muuta metsien käyttöä, Vartiamäki huomauttaa.
Mistään mitättömästä asiasta ei ole kyse, sillä Suomessa on Vartiamäen mukaan lähes miljoona hehtaaria hoitorästejä nuorissa metsissä. Se merkitsee valtavaa arvotappiota puunkasvussa.
Tukkipuun tehokkaaseen kasvattamiseen voidaan käyttää porkkanapenkkivertausta: Jos puutarhuri haluaa isoja porkkanoita, penkkiä pitää harventaa. Muuten viljelyn tuloksena on iso määrä pieniä porkkanoita, joissa ei oikeastaan ole mitään syömistä. Sama koskee liian tiheästi kasvavaa metsää.
– Jos metsässä ei tee mitään, osa puista kuolee ja elävä latvus kutistuu. Silloin puuston terveys heikkenee riittämättömän kasvutilan vuoksi ja metsätuhojen riski kasvaa, Vartiamäki selittää.
– Tarjoamme PEFC-sertifioitua metsänhoitoa yhdistettynä metsänomistajien omien toiveiden toteutukseen toimenpiteiden valinnassa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi riistanhoidon suurempaa huomioimista.
Kun suomalaiset metsät siirtyvät sukupolvilta toisille, osaamista tai kiinnostusta metsänhoitoon ei välttämättä ole niin paljon kuin aiemmin. Tomi Vartiamäen mukaan silloin kannattaa luottaa metsäalan ammattilaisten apuun.
Mikäli metsänomistajalta löytyy omaa osaamista, energiapuun voi myös korjata itse tienvarteen, jolloin Laanian rooliksi jää toimitusketjun suunnittelu ja jälleenmyynti.
– Meiltä saa apua tukki- tai kuitupuun korjaamiseen ja myyntiin, Vartiamäki sanoo.
– On hyvä muistaa sekin, että tänä päivänä ja tulevaisuudessakin nuorten metsien hoitamiseen on saatavissa valtion tukieuroja. Me autamme myös tukien hakemiseen ja hakuehtojen läpikäymiseen.
Huolehdi metsäsi arvosta
• Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan metsänhoitorästien merkitys metsän tuotossa on suuri, sillä hoidetussa metsässä tuotto on noin 30 prosenttia parempi kuin hoitamattomassa.
• Harventaminen parantaa usein myös virkistyskäyttöä. Harvennetussa metsässä on helpompi liikkua, ja auringonvalo pääsee metsänpohjaan saakka, mikä hyödyttää marjoja ja sieniä. Harvennuksissa käsittelemättömiksi jätetyt riistatiheiköt antavat suojaa metsän riistalle ja toimivat tulevaisuuden säästöpuuryhminä.
• Energiapuun käyttö korvaa fossiilisia polttoaineita voimalaitoskäytössä ja parantaa samalla Suomen energiaomavaraisuutta.
Laania on erikoistunut harvennusmetsien hoitoon, ja metsäalan tutkinnon suorittaneet metsäasiantuntijamme neuvovat ja suunnittelevat mielellään mitä hoitotoimenpiteitä metsässä kannattaisi tehdä, jotta se kasvaisi mahdollisimman arvokkaaksi.
Juttu on julkaistu diginatiiviartikkelina Maaseudun Tulevaisuudessa ja Mediakonserni Keskisuomalaisen digilehdissä syyskuussa 2023.
