Skip to content
Metsäasiantuntija ja metsäkoneenkuljettaja ensiharvennuksella metsässä.

Energiapuun korjuu: mitä se tarkoittaa ja miten siihen kannattaa valmistautua?

Juha Fränti

Juha Fränti

Energiapuun korjuu on osa metsänhoitoa. Metsänomistajalle tärkeintä on tietää, millaisiin kohteisiin korjuu sopii, tarvitaanko ennakkoraivausta ja miten korjuun kannattavuutta arvioidaan.

Energiapuun korjuuta tehdään tavallisesti nuoren metsän hoidon, ensiharvennuksen tai uudistushakkuun yhteydessä. Kun kohde arvioidaan oikein ja korjuu suunnitellaan huolellisesti, voidaan hyödyntää puuaines, joka ei sovellu tukki- tai kuitupuuksi mutta jolla on käyttöä energiantuotannossa.

Muista nämä 3 asiaa energiapuun korjuusta

  • Energiapuun korjuu tehdään metsänhoito edellä: tavoitteena on parantaa metsän kasvuedellytyksiä ja hyödyntää samalla korjattava puuaines.
  • Ennakkoraivausta ei tehdä varmuuden vuoksi: tarve riippuu kohteesta, korjuumenetelmästä ja siitä, mitä puuta halutaan saada talteen.
  • Kannattavuus ratkaistaan kohdekohtaisesti: puuston määrä, korjuuolosuhteet, varastointi ja kuljetus vaikuttavat lopputulokseen.

Mitä energiapuun korjuu tarkoittaa?

Energiapuun korjuu tarkoittaa sitä, että metsänhoidon yhteydessä kerätään talteen puuraaka-ainetta, joka kelpaa haketettavaksi energiakäyttöön. Tällainen puuaines on tavallisesti pienpuuta karsittuna rankana tai kokopuuna sekä päätehakkuulta talteen kerättävää hakkuutähdettä, kuten latvusmassaa ja oksia.

Energiapuun korjuussakaan kaikki puu ei mene energiakäyttöön. Tukki- ja kuitupuuksi soveltuvat puut erotellaan, ja energiaksi ohjataan se osa puuaineksesta, joka ei täytä ainespuun laatuvaatimuksia.

Energiapuun korjuu toteutetaan koneellisesti. Puu kerätään ja kuljetetaan tienvarsivarastoon odottamaan haketusta tai kuljetusta puuterminaaliin. Varastopaikan järjestäminen on metsänomistajan vastuulla, mutta käytännössä paikka katsotaan usein yhdessä metsäpalveluasiantuntijan kanssa.

Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajalle? Energiapuun korjuu ei ole erillinen metsänkasvatuksen tavoite, vaan osa järkevää metsänhoitoa silloin, kun kohde siihen sopii.

Millaiseen metsään energiapuun korjuu sopii?

Energiapuun korjuuta tehdään useimmin nuoren metsän hoidon, ensiharvennusten ja uudistushakkuiden yhteydessä. Korjuu tehdään metsänhoito edellä, ja sen tarkoituksena on hyödyntää sellainen puuaines, joka muutoin jäisi metsään ilman varsinaista käyttöä.

Energiapuun korjuulle sopivan kohteen on yleensä oltava konekorjuukelpoinen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

  • runkoluku on yli 2 500 kpl/ha
  • puuston pituus on vähintään 10 m
  • puuston keskiläpimitta on noin 10–16 cm
  • puuston keskijäreys on yli 40 litraa per runko
  • korjuualueen pinta-ala on noin 2 ha
  • poistuma on vähintään 40–50 m³/ha

Vähäisiä määriä puuta ei yleensä kerätä koneellisesti talteen, koska silloin korjuu ei ole taloudellisesti kannattavaa. Erityisen hyvin energiapuun korjuu voi sopia kohteisiin, joissa nuoren metsän hoitoa tai ensiharvennusta on jäänyt tekemättä ja joissa korjuulla voidaan samalla parantaa metsän kasvukuntoa.

Metsäpalveluasiantuntija auttaa arvioimaan, sopiiko kohde energiapuun korjuuseen, millaisella kalustolla työ kannattaa tehdä ja milloin korjuu on järkevintä toteuttaa.

Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajalle? Energiapuun korjuu kannattaa arvioida aina kohteen ominaisuuksien, ei yleisen oletuksen perusteella.

Tarvitaanko ennakkoraivausta ennen energiapuun korjuuta?

Ennakkoraivaus tarkoittaa ennen hakkuuta tehtävää alikasvoksen raivaamista, jos kasvusto haittaa koneellista puunkorjuuta. Ennakkoraivaukseen ei kuitenkaan kannata ryhtyä automaattisesti.

Ennakkoraivausta ei pidä tehdä varmuuden vuoksi. Tarve arvioidaan kohteen, korjuumenetelmän ja talteen otettavan puun perusteella. Jos puuta raivataan etukäteen väärällä tavalla, osa hyödynnettävästä puuaineksesta voidaan menettää. Toisaalta liian kevyt raivaus voi vaikeuttaa koneellista korjuuta ja lisätä puustovaurioiden riskiä.

Metsänhoidon suositusten mukaan ennakkoraivaus tehdään mieluiten hyvissä ajoin ennen suunniteltua korjuuta. Näin raivattu alikasvos ehtii painua maata vasten, mikä voi helpottaa korjuuta ja tukea maaston kantavuutta.

Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajalle? Ennakkoraivauksen tarve kannattaa tarkistaa ennen työn aloittamista, jotta kohteesta saadaan paras mahdollinen lopputulos.

Energiapuun hinta ja metsänhoidon tuet

Energiapuun lopulliseen hintaan vaikuttavat useat tekijät. Keskeisiä ovat markkinahinta, korjuu- ja kuljetuskustannukset, saatavan puun määrä, puuraaka-aineen laatu sekä se, onko kyseessä pysty- vai hankintakauppa.

Voimalaitokset maksavat hakkeesta sen sisältämän energiamäärän mukaan, joten myös puun kosteudella ja laadulla on merkitystä. Siksi energiapuun hinnasta ei voi päätellä kaikkea pelkän yleisen hintatason perusteella, vaan kohteen ominaisuudet vaikuttavat aina lopputulokseen.

Energiapuun hintakehitystä voi seurata Luonnonvarakeskuksen julkaisemista tilastoista. Lisäksi Laanian oma energiapuun markkinakatsaus auttaa taustoittamaan energiapuumarkkinan muutoksia käytännön näkökulmasta.

Nuoren metsän hoitoon voi hakea Metka-tukea, ja tuki haetaan vasta toimenpiteiden jälkeen. Jos kohteelta kerätään pienpuuta, metsään tulee jättää sekä pystyssä olevia että maahan kaatuneita lahopuita.

Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajalle? Energiapuun korjuun kannattavuutta kannattaa tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä puukaupan tuotto että metsänhoidon vaikutus metsän tulevaan kehitykseen.

Miten valmistautua energiapuun korjuuseen?

Metsänomistajan kannattaa valmistautua energiapuun korjuuseen samalla tavalla kuin muihinkin metsänhoidon toimenpiteisiin: selvittämällä ensin kohteen tila ja sen jälkeen sopivat käytännön ratkaisut.

Hyvä valmistautuminen tarkoittaa yleensä sitä, että arvioidaan:

  • sopiiko kohde energiapuun korjuuseen
  • tarvitaanko ennakkoraivausta
  • missä ja miten puu varastoidaan
  • millaiset korjuu- ja kuljetusolosuhteet kohteessa on
  • miten korjuu liittyy metsän seuraaviin hoitotoimiin

Kun nämä asiat käydään läpi etukäteen, korjuu voidaan toteuttaa sujuvammin ja lopputulos palvelee paremmin sekä puukauppaa että metsänhoitoa.

Yhteenveto: energiapuun korjuu on osa metsänhoidon kokonaisuutta

Energiapuun korjuu kannattaa nähdä osana metsänhoidon kokonaisuutta, ei irrallisena toimenpiteenä. Kun kohde on sopiva, korjuu voi tukea metsän kasvua, parantaa metsän rakennetta ja hyödyntää puuainesta, joka ei muuten päätyisi käyttöön.

Metsänomistajalle tärkeintä on arvioida kohde oikein, tehdä mahdollinen ennakkoraivaus tarkoituksenmukaisesti ja tarkastella korjuun kannattavuutta kokonaisuutena. Näin energiapuun korjuu tukee sekä metsän nykytilaa että sen tulevaa kehitystä.

Ota yhteyttä alueesi metsäpalveluasiantuntijaan

Jos haluat tietää, sopiiko energiapuun korjuu omalle kohteellesi, Laanian metsäasiantuntija auttaa arvioimaan kohteen korjuukelpoisuuden, ennakkoraivauksen tarpeen, korjuun ajoituksen ja puukaupan kokonaisuuden.

Etsi alueesi yhteyshenkilö ja aloita keskustelu silloin, kun haluat tarkemman arvion oman metsäsi tilanteesta.


Julkaistu 5.9.2024
Päivitetty 24.9.2026 

Ota yhteyttä alueesi metsäasiantuntijaan

Metsäasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan hyvään kasvukuntoon.

Etsi paikallinen metsäasiantuntijasi metsäsi sijaintikunnalla ja aloita keskustelu puukaupoista.

Saara Junikka
Hankasalmi,Konnevesi,Laukaa,Luhanka,Toivakka,Äänekoski,Uurainen,Saarijärvi
Aleksi Forsman
Harjavalta,Nakkila,Pori,Ulvila,Eura,Eurajoki

Eurassa vt 12 pohjoispuoli.

Jussi Kilpinen
Myrskylä,Mäntsälä,Orimattila,Pukkila,Kärkölä
Marko Kokkarinen
Heinävesi,Kaavi,Kuopio,Leppävirta,Rautalampi,Siilinjärvi,Suonenjoki,Tervo,Tuusniemi,Vesanto,Varkaus

Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula

Teemu Kurhila
Heinola,Iitti,Lahti

Pohjois-Iitti, 19160 Huutotöyry

Niina Hautamäki
Luumäki,Virolahti,Miehikkälä
Emilia Pekkala
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo,Tervola,Tornio,Ylitornio
Tommi Söyrilä
Salo

Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.

Janne Tarvainen
Joutsa,Juva,Kangasniemi,Mikkeli,Pieksämäki,Joroinen

Mikkelin pohjoisosat.

Heli Ketola
Hyvinkää,Järvenpää,Kerava,Pornainen,Tuusula,Vantaa,Sipoo
Matias Hienonen
Isokyrö,Laihia,Maalahti,Mustasaari,Vaasa,Vähäkyrö,Ylistaro,Karvia,Kauhajoki,Teuva,Kurikka

Kurikassa Jurva.

Heikki Harala
Juupajoki,Kangasala,Orivesi,Tampere,Mänttä-Vilppula
Tommi Gummerus
Hattula,Hämeenlinna,Lempäälä,Valkeakoski

Hämeenlinnassa Kalvola ja Renko

Ville Söderman
Koski TI,Lieto,Marttila,Paimio,Salo,Sauvo

Salossa Halikko ja Kuusjoki.  Liedossa Tarvasjoki.

Taina Elonen
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa,Eura

Eurassa vt 12 eteläpuoli

Tapani Kylmä
Haapavesi,Kärsämäki,Pyhäjärvi
Markus Latvala
Ilmajoki,Kurikka,Seinäjoki,Peräseinäjoki

Kanta-Kurikka, Jalasjärvi.

Marjut Makkonen
Asikkala,Hollola,Sysmä
Kirsi Niinimäki
Hämeenlinna

Hauho, Lammi, Tuulos

Johan Korenius
Inkoo,Raasepori,Siuntio,Hanko,Kirkkonummi

Betjäning även på svenska.

Eetu Rekonen
Halsua,Kannus,Kaustinen,Kokkola,Lestijärvi,Reisjärvi,Sievi,Toholampi,Veteli
Ville Tervo
Hausjärvi,Hämeenlinna,Janakkala,Loppi,Riihimäki,Tammela

Tammelassa 10-tien eteläpuoli

Ilkka Vieras
Huittinen,Kokemäki,Sastamala,Köyliö
Pekka Vasara
Hartola,Hirvensalmi,Mikkeli,Mäntyharju,Savitaipale

Mikkelin eteläosat.

Jari Wright
Hailuoto,Liminka,Lumijoki,Siikajoki,Tyrnävä,Kempele,Raahe
Peter Mickos
Askola,Lapinjärvi,Loviisa,Porvoo

Betjäning även på svenska.

Oskari Pulkkinen
Iisalmi,Keitele,Kiuruvesi,Kuopio,Lapinlahti,Pielavesi,Rautavaara,Vieremä,Hyrynsalmi,Kajaani,Kuhmo,Paltamo,Ristijärvi,Sotkamo,Suomussalmi,Nurmes,Valtimo

Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.

Puolanka eteläinen, Suomussalmi eteläinen

Iikka Mäkelä
Posio,Ranua,Rovaniemi
Noora Nykänen
Pudasjärvi,Puolanka,Taivalkoski,Suomussalmi

Puolanka pohjoinen, Suomussalmi pohjoinen

Risto Aikkila
Muhos,Utajärvi,Vaala
Kristian Ginman
Hanko,Kemiönsaari,Raasepori,Masku,Raisio,Kaarina,Naantali,Parainen,Turku,Rusko,Nousiainen

Betjäning även på svenska.

Toni Alakeskinen
Hämeenkyrö,Nokia,Pirkkala,Sastamala,Vesilahti,Ikaalinen
Jani Himanen
Iitti,Kouvola,Orimattila

Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski

Jussi Luoma
Jämijärvi,Kankaanpää,Merikarvia,Pomarkku,Siikainen
Juho Heikkilä
Jyväskylä,Jämsä,Keuruu,Muurame,Petäjävesi,Multia
Marko Leppälä
Kuhmoinen,Padasjoki,Pälkäne
Juuso Jaakkola
Hamina,Kotka,Pyhtää

Vapaalla vuoden 2026 loppuun saakka, jonka aikana Antti Kontio hoitaa puukauppoja. 

Santeri Väisänen
Alavieska,Kalajoki,Merijärvi,Oulainen,Pyhäjoki
Heikki Yntälä
Forssa,Humppila,Jokioinen,Tammela,Urjala,Ypäjä,Akaa

Tammelassa 10-tien pohjoispuoli

Ari-Pekka Kostamo
Kemijärvi,Rovaniemi
Johannes Jaakkola
Aura,Loimaa,Oripää,Punkalaidun,Säkylä,Pöytyä
Edvard Olin
Karkkila,Vihti,Nurmijärvi,Helsinki,Espoo,Kauniainen

Betjäning även på svenska.

Laania Oy
Kihniö,Parkano,Virrat,Evijärvi,Imatra,Isojoki,Karijoki,Kaskinen,Kristiinankaupunki
Annaleena Joenväärä
Haapajärvi,Nivala,Ylivieska
Antti Kontio
Kotka,Hamina,Pyhtää
Kim Bergholm
Askola,Pukkila,Pornainen,Myrskylä,Sipoo

Betjäning också på svenska.

Heikki Niskasaari
Pudasjärvi,Oulu

Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)

Markus Söderlund
Hyvinkää,Järvenpää,Kerava,Pornainen,Tuusula,Sipoo,Vantaa
Background

Tilaa blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi