Skip to content
metsänomistaja-ja-metsäasiantuntija-metsässä-1280x853

Mitä on energiapuun korjuu ja pitääkö siihen valmistautua?

Laania

Laania

Metsää ei kasvateta energiapuuksi, vaan energiapuun korjuu tehdään muiden metsänhoitotöiden ohella. Mikäli metsikön mielii ennakkoraivata ennen työtä, jossa aiotaan korjata energiapuuta, se on syytä tehdä energiapuun korjaavan metsäasiantuntijan suositusten mukaisesti.

Mitä energiapuun korjuu tarkoittaa?

Energiapuun korjuu tarkoittaa sitä, että metsänhoidon yhteydessä kerätään talteen puuraaka-ainetta, joka kelpaa haketettavaksi energiakäyttöön. Pääasiassa tällainen energiaksi kelpaava puu on pienpuuta karsittuna rankana tai kokopuuna sekä kantoja ja erilaista hakkuutähdettä, kuten latvusmassaa ja oksia. Energiapuun korjuussa kaikki puu ei suinkaan mene energiaksi, vaan tukki- ja kuitupuuksi soveltuvat puut erotellaan joukosta.

Energiapuun korjuu toteutetaan koneellisesti. Puu kerätään ja kuljetetaan tienvarsivarastoon pinoiksi odottamaan joko haketusta tai kuljetusta puuterminaaliin. Tienvarsivaraston järjestäminen on metsänomistajan vastuulla, mutta usein paikka katsotaan yhdessä metsäasiantuntijan kanssa. Varastointipaikalla tulee olla tilaa puupinojen lisäksi vähintään puunkuljetusautolle. Haketus tehdään kuivuneelle puuraaka-aineelle ja se voidaan toteuttaa joko tienvarsivarastolla, mikäli siellä on tilaa hakkurille, tai puuterminaalissa ennen kuljetusta voimalaitokselle. Joskus voimalaitokset hakettavat puut itse.

kesäinen_mäntymetsä-1
Kuva 1: Energiapuun korjuulla voidaan tehdä tilaa tulevaisuuden tukkipuille kasvaa järeiksi.

Millaiseen metsään energiapuun korjuu sopii?

Energiapuun korjuuta tehdään useimmin nuoren metsän hoidon, ensiharvennusten ja uudistushakkuiden yhteydessä. Korjuu tehdään aina metsänhoito edellä ja sen tarkoituksena on hyödyntää sellainen puuaines, joka muutoin jäisi käyttökelvottomana metsään. Metsän kasvattaminen varta vasten energiapuuksi ei ole suositeltavaa. Metsänhoidon suositusten mukaan energiapuun korjuulle sopivan kohteen on oltava konekorjuukelpoinen, eli kohteessa:

●    runkoluku on yli 2 500 kpl/ha
●    puuston pituus on väh. 10 m
●    puuston keskiläpimitta on 10–16 cm
●    puuston keskijäreys on yli 40 litraa per runko
●    korjuualueen pinta-ala on 2 ha
●    saatava poistuma on vähintään 40–50 m³/ha. 
 
Vähäisiä määriä puuta ei yleensä kerätä koneellisesti talteen, sillä silloin korjuu ei ole metsänomistajalle eikä metsäyhtiölle taloudellisesti kannattavaa. Erityisen kannattavaa energiapuun korjuu on hoitamattomien metsien kunnostuksessa, sillä tällaisissa kohteissa metsänomistaja saa monesti katettua metsänhoidon kustannukset energiapuusta saatavilla tuloilla.

Metsäasiantuntija auttaa kartoittamaan metsäkohteen soveltuvuutta energiapuun korjuuseen. Kartoituksen tuloksena tiedetään, onko energiapuun korjuu kannattava vaihtoehto, millaisella koneella työ on viisainta toteuttaa ja milloin korjuu voidaan toteuttaa.

metsäkone_korjuussa
Kuva 2: Energiapuun korjuu toteutetaan koneellisesti. Puuta on saatava vähintään yksi puurekallinen, jotta työ tulee kannattavaksi.

Ennakkoraivaus - tarvitaanko sellainen ennen korjuuta?

Ennakkoraivaus tarkoittaa hakkuuta edeltävää, sellaisen alikasvoksen raivaamista, joka haittaa koneellista puunkorjuuta. Ennakkoraivaamaan ei kannata kiirehtiä, sillä siihen saa ohjeistuksen energiapuuhun erikoistuneelta yritykseltä. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti kohteen ja korjuumenetelmän perusteella. On hyvä huomioida, että jo raivattua puuta ei voida jälkikäteen enää hyödyntää ja liian kevyt raivaus taas voi hankaloittaa koneellista korjuuta altistaen puustoa vaurioille.

Metsänhoidon suositusten mukaan ennakkoraivaus tulee suorittaa mieluiten vuotta ennen suunniteltua puunkorjuun ajankohtaa. Näin raivattu alikasvos ehtii painua maata vasten ja parantaa mm. maaston kantavuutta hakkuukonetta ajatellen.

Energiapuun hinta ja metsänhoidon tuet

Energiapuun kysyntä on kasvanut, kun fossiilisia polttoaineita on korvattu uusiutuvalla metsähakkeella. Myös venäläisen hakkeen tuonnin lopettaminen on lisännyt kotimaisen metsähakkeen kysyntää. Kotimaisuuden tärkeys energiantuotannossa on kasvussa - kotimaisella energiapuun korjuulla turvataan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Energiapuun lopulliseen hintaan vaikuttavat markkinahinta ja kysyntä, korjuu- ja kuljetuskustannukset, saatavan puun määrä sekä kauppatapa, eli onko kyseessä pysty- vai hankintakauppa. Voimalaitokset maksavat metsäyhtiölle hakkeesta sen sisältämän energiamäärän mukaan. Myös puuraaka-aineen laadulla on siis vaikutusta hintaan. Energiapuun hintoihin voi perehtyä Luonnonvarakeskuksen sivuilla

Nuoren metsän hoitoon voi hakea Metka-tukea ja tuki haetaan vasta toimenpiteiden jälkeen. Mikäli toimien yhteydessä kerätään pienpuuta, tulee metsään jättää sekä pystyssä olevat että maahan kaatuneet lahopuut. 

Onko sinulla tiheäksi päässyttä nuorta metsää, jossa taimikonhoito on aikanaan jäänyt tekemättä? Me Laanialla ostamme puuta energiakäyttöön monenlaisista kohteista. Metsäasiantuntijamme suunnittelevat korjuun yhdessä kanssasi toiveesi huomioonottaen. Yhteistyöverkostomme ammattitaitoiset metsäkonekuljettajat varmistavat laadukkaan korjuujäljen ja logistiikkakumppanimme kustannustehokkaan kuljetuksen terminaaleihin ja voimalaitoksille.

Ole yhteydessä alueesi metsäasiantuntijaan ja pyydä tarjous energiapuun korjuusta. Kuntasi yhteystiedot löydät helposti blogin lopusta löytyvän hakukentän kautta. Voit myös tutustua metsäasiantuntijoihimme maakunnittain Ota yhteyttä -sivulla.

Juttu on julkaistu Metsälehdessä 2.9.2024.

 

Etsi metsäasiantuntijasi

Puukauppa- ja metsäpalveluasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan tuottamaan. Paikalliset metsäpalveluasiantuntijamme ovat valmiina tarttumaan toimeen sinun ja metsäsi hyödyksi.

Saara Junikka
Hankasalmi,Konnevesi,Laukaa,Luhanka,Toivakka,Äänekoski

Äänekosken itäpuoli

Aleksi Forsman
Harjavalta,Nakkila,Pori,Ulvila

Porin alueella Lavia.

Jussi Kilpinen
Myrskylä,Mäntsälä,Orimattila,Pukkila
Marko Kokkarinen
Heinävesi,Kaavi,Kuopio,Leppävirta,Rautalampi,Siilinjärvi,Suonenjoki,Tervo,Tuusniemi,Vesanto

Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula

Miika Kojola
Mänttä-Vilppula,Ruovesi
Teemu Kurhila
Heinola,Iitti,Lahti

Pohjois-Iitti, 19160 Huutotöyry

Niina Hautamäki
Luumäki,Virolahti,Miehikkälä
Toni Pesola
Alavieska,Merijärvi,Oulainen,Ylivieska
Emilia Pekkala
Kemi,Keminmaa,Simo,Tervola
Tommi Söyrilä
Salo

Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.

Pirkko Saastamoinen
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Janne Tarvainen
Joutsa,Juva,Kangasniemi,Mikkeli,Pieksämäki

Mikkelin pohjoisosat.

Heli Ketola
Helsinki,Hyvinkää,Järvenpää,Kerava,Pornainen,Sipoo,Tuusula,Vantaa
Sampsa Häyrynen
Hyrynsalmi,Paltamo,Puolanka,Ristijärvi,Suomussalmi,Kajaani
Tapio Joentausta
Imatra,Lappeenranta,Lemi,Savitaipale,Taipalsaari
Matias Hienonen
Evijärvi,Isokyrö,Laihia,Maalahti,Mustasaari,Vaasa,Vöyri,Vähäkyrö,Ylistaro

Kurikassa Jurva.

Heikki Harala
Juupajoki,Kangasala,Orivesi,Tampere
Tommi Gummerus
Akaa,Hattula,Hämeenlinna,Lempäälä,Valkeakoski

Hämeenlinnassa Kalvola.

Jari Grekula
Kalajoki,Pyhäjoki,Raahe
Ville Söderman
Koski TI,Lieto,Marttila,Paimio,Salo,Sauvo

Salossa Halikko ja Kuusjoki.  Liedossa Tarvasjoki.

Taina Elonen
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa

Huom. Anne Mattila ensisijainen kontaktihenkilö puukaupoille ja harvennuksiin listalla mainituissa kunnissa.

Tapani Kylmä
Haapajärvi,Haapavesi,Kärsämäki,Nivala,Pyhäjärvi
Markus Latvala
Ilmajoki,Kaskinen,Kurikka,Seinäjoki,Peräseinäjoki

Kurikassa Jalasjärvi.

Marjut Makkonen
Asikkala,Hollola,Kärkölä,Sysmä
Kirsi Niinimäki
Hämeenlinna

Hauho, Lammi, Tuulos

Tony Lehtosaari
Rovaniemi,Tervola
Johan Korenius
Inkoo,Kirkkonummi,Raasepori,Siuntio
Nikolai Leppäaho
Ikaalinen,Kihniö,Parkano,Ylöjärvi
Eetu Rekonen
Halsua,Kannus,Kaustinen,Kokkola,Lestijärvi,Reisjärvi,Sievi,Toholampi,Veteli
Wertti Särkimäki
Jyväskylä,Multia,Saarijärvi,Uurainen,Viitasaari,Äänekoski

Äänekosken länsipuoli

Ville Tervo
Hausjärvi,Hämeenlinna,Janakkala,Loppi,Riihimäki

Hämeenlinnassa Renko.

Ilkka Vieras
Huittinen,Kokemäki,Sastamala,Säkylä,Köyliö
Pekka Vasara
Hartola,Hirvensalmi,Mikkeli,Mäntyharju,Pertunmaa

Mikkelin eteläosat.

Jari Wright
Hailuoto,Liminka,Lumijoki,Siikajoki,Tyrnävä,Kempele
Peter Mickos
Askola,Lapinjärvi,Loviisa,Porvoo
Tarmo Marjala
Aura,Kaarina,Lieto,Loimaa,Masku,Naantali,Nousiainen,Oripää,Parainen,Pöytyä,Raisio,Rusko,Turku
Heli Muotka
Pello,Tornio,Ylitornio
Oskari Pulkkinen
Iisalmi,Keitele,Kiuruvesi,Kuopio,Lapinlahti,Pielavesi,Rautavaara

Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.

Iikka Mäkelä
Posio,Ranua,Rovaniemi
Pekka Venäläinen
Kihniö,Virrat
Axel Öhman
Espoo,Karkkila,Kauniainen,Nurmijärvi,Vihti
Noora Nykänen
Pudasjärvi,Puolanka,Taivalkoski
Valtteri Timonen
Oulu,Pudasjärvi

Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)

Risto Aikkila
Muhos,Utajärvi,Vaala
Kristian Ginman
Hanko,Kemiönsaari,Raasepori
Toni Alakeskinen
Hämeenkyrö,Nokia,Pirkkala,Sastamala,Vesilahti
Valtteri Leppäkoski
Lohja,Somero
Jani Himanen
Iitti,Kouvola,Orimattila

Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski

Jussi Luoma
Jämijärvi,Kankaanpää,Merikarvia,Pomarkku,Siikainen
Juho Heikkilä
Jyväskylä,Jämsä,Keuruu,Muurame,Petäjävesi
Marko Leppälä
Kuhmoinen,Padasjoki,Pälkäne
Juuso Jaakkola
Hamina,Kotka,Pyhtää
Santeri Väisänen
Joroinen,Juva,Puumala,Rantasalmi,Sulkava,Varkaus
Arto Huotari
Kuhmo,Nurmes,Sotkamo,Valtimo,Sonkajärvi,Vieremä
Heikki Yntälä
Forssa,Humppila,Jokioinen,Punkalaidun,Tammela,Urjala,Ypäjä
Juha-Matti Viljanen
Isojoki,Karijoki,Karvia,Kauhajoki,Kristiinankaupunki,Närpiö,Teuva
Ari-Pekka Kostamo
Kemijärvi,Pelkosenniemi,Rovaniemi,Sodankylä
Seppo Porkka
Siikalatva,Pyhäntä
Anne Mattila
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa,Eurajoki,Eura
Background

Tilaa blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi