Skip to content
Korjattua puuta pinossa, jossa on kiinni Laanian pinonpäälappu.

Näin vertailet puukauppatarjouksia

Laania

Laania

Puukauppatarjouksia vertaillessa pelkällä kuutiohinnan tapittamisella ei pötki pitkälle. Erityisesti pieniläpimittaisissa ensiharvennuskohteissa kuitupuuta halvemman energiapuun kertymä voi olla useita kymmeniä prosentteja suurempi kuin kuitupuulla, jolloin myös lopullinen tuotto on merkittävästi suurempi. Tärkeää onkin tietää, mitä on myymässä ja millä ehdoilla. 

Puukauppatarjousten vertailu on helppoa – kun tietää mitä vertailee 

Oletko perinyt nuorta metsää, jossa taimikonhoito on jäänyt aikanaan tekemättä tai ensiharvennuksen aika lähestyy? Pitäisi ruveta miettimään puukauppaa - onkohan se vaikeaa ja mistä tietää, että hyväksyy hyvän tarjouksen? Olet päätynyt oikeaan paikkaan. Me neuvomme, miten kannattaa toimia! Jutun lopusta löydät myös puukauppasanaston, jossa on selitykset yleisimmille termeille. 

Ennen kuin lähdet metsästämään sopivaa tarjousta tutustu siihen, mitä harvennettavalla metsäkuviollasi olisi korjattavana. Metsään.fi:ssä on tiedot kaikkien metsätilojen puuston kehitysvaiheista ja harvennussuosituksista, joten sieltä kannattaa lähteä liikkeelle. Löydät myös tietoa omasta metsäsuunnitelmasta ja sen pohjalta tehdystä puunmyyntisuunnitelmasta. Mikäli näitä ei ole vielä olemassa, ota aikalisä ja teetä ne ensin. 

Tiedä mitä myyt. Usein ensimmäisenä mielessä pyörii hinta ja sen seurauksena on helppo astua sudenkuoppaan. Korkein tarjottu kuutiohinta ei välttämättä tarkoita aina sitä, että kyseessä olisi paras tarjous. Paljon riippuu siitä, millaista puutavaraa sinulla on myytävänä: jos alue on selkeä energiapuukohde, ei välttämättä ole viisasta myydä sitä kuitupuuksi. Vaikka kuidusta maksetaankin parempaa hintaa kuin energiapuusta, voivat hakkuista saatavat tulot olla silti suuremmat energiapuulla, koska sitä kertyy korjattavalta alalta paljon enemmän. Kuutiohinnan lisäksi nämä asiat on hyvä tietää puukauppatarjousta varten: 

1. Tiedot hakkuualasta 
2. Arvio korjattavan puuston määrästä ja arvosta 
3. Arvio energiapuun korjuumahdollisuuksista
4. Korjuukelpoisuustiedot
5. Tiedot metsäteiden kunnosta kuljetusta varten 
6. Tieto ennakkoraivaustarpeesta
7. Tiedot käytettävästä hakkuutavasta ja hakkuuohjeistuksesta
8. Tukikelpoisuus (Metka)

Yllämainittujen tietojen avulla sinun on huomattavasti helpompi vertailla tarjouksia tuijottamatta pelkkää tarjottua kuutiohintaa. On yleistä, että ostajien tarjoamat hinnat vaihtelevat keskenään. Keskity kuitenkin erityisesti siihen, minkä verran mitäkin puutavaralajia, eli tukkia, kuitupuuta ja energiapuuta, alalta arvioidaan saatavaksi ja minkä verran viivan alle jää, kun kulut vähennetään. Ensiharvennuksilta tukkia yleensä saadaankin jo jonkin verran, mutta nuoren metsän hoidon kohteista saadut puutavaralajit ovat pääasiassa energiapuuta.

 Karsimatonta energiapuurankaa pinossa peiteltynä.Kuva 1: Pieniläpimittaista kokopuuta kuivumassa haketusta varten.

Lue huolella, mitä muuta tarjous sisältää. Ostettavien puutavaralajien ohella tarjoukset pitävät sisällään muutakin. Yleisimmät asiat, joita on hyvä tutkailla: 

1. Ennakkoraivaus: onko tulevalla hakkuualalla ennakkoraivauksen tarve? Sisältyykö se tarjoukseen, miten se vaikuttaa lopulliseen hintaan vai tuleeko sinun hoitaa se itse
2. Kantokäsittely: onko hakkuun yhteydessä tarvetta tehdä kantokäsittelyä? Sisältyykö se tarjoukseen vai tuleeko siitä erillinen veloitus
3. Kanta-asiakkuudet ja etuohjelmat: mitä vaikutuksia niillä on ja sitovatko ne sinua johonkin?
4. Miten omat toiveesi ja tavoitteesi on otettu huomioon?
5. Korjuun aikataulu: korjuun aloitukseen vaikuttaa muutama eri asia, kuten se, milloin työkoneet on kannattavinta tuoda paikalle ja mikä metsäsi korjuukelpoisuus on. Koneiden kuljettaminen on kallista, jonka vuoksi toisiaan lähellä olevat kohteet hoidetaan usein peräkkäin. Korjuukelpoisuuden puolesta esimerkiksi talvikohteisiin ei voida toteuttaa korjuuta sulan maan aikaan.

Tutustu ostajan mitta- ja laatuvaatimuksiin. Kaikki tarjouksen antajat eivät osta puuta samaan paikkaan ja tarkoitukseen, jonka vuoksi laatu- ja mittavaatimukset voivat vaihdella huomattavastikin. Tutustu siis myös tarjouksessa arvioituun kertymään. Energiapuussa laatuvaatimukset ovat lievät, mutta kuitupuussa ne ovat tiukemmat. Jos haluaa myydä puuta kuiduksi, kannattaa valita sellainen tarjous, jossa mitta- ja laatuvaatimukset sopivat oman metsän puihin, jotta sieltä saadaan mahdollisimman paljon puuta korjattua. Myös integroitua puunkorjuuta kannattaa miettiä, jos sellaista on tarjolla. 

Taulukkolaskelma, jossa verrataan perinteisen kuitupuuhakkuun ja integroidun korjuun tuloeroja ensiharvennuksessa.
Kuva 2: Esimerkkilaskelma pieniläpimittaisesta ensiharvennuskohteesta. Kuitupuuhakkuussa energiapuuksi sopivaa puuta kaadetaan jo ennakkoraivauksessa, kun taas integroidussa kuitu- ja energiapuun korjuussa selvitään kevyemmällä ennakkoraivauksella, kun pienpuuta voidaan korjuun yhteydessä kerätä energiaksi.

Tee taustatyötä ostajan korjuujäljestä. Moni puunostaja kertoo verkkosivuillaan korjuujäljestä tehdyistä tutkimuksista. Tutustu myös siihen, mihin tarjouksen antaja on erikoistunut. Harventaminen ja päätehakkuu vaativat erilaista osaamista. Esimerkiksi energiapuuhun erikoistuneet yritykset ja metsäkoneenkuljettajat ovat taitavia harventajia, jotka osaavat varoa jäljelle jäävää puustoa ja juuristoja. Myös kalusto on harvennukseen tarkoitettua: leikkaavilla giljotiinikourilla työskentely on todella jouhevaa harvennuksilla, joissa pientä puuta on paljon. 

Metsäkone kulkee kesäisessä metsässä.
Kuva 3: Metsäkoneenkuljettajan ammattitaito vaikuttaa korjuujälkeen. Harventajat ovat taitavia kulkemaan koneella metsässä.

“Miten minä nyt sitten tiedän, että teen oikean valinnan?” Olet tutustunut tarjouksiin ja tarjousten antajiin, tunnet metsäsi ja sinulla on tavoitteita sen varalle. Kuten jo kirjoituksen alussa totesimme, pelkkä kuutiohinnan tuijottaminen ei anna yksiselitteistä vastausta. Harvennushakkuissa, kuten nuoren metsän hoidossa ja ensiharvennuksessa, tulojen sijaan tärkeintä on korjuun laatu, jolla varmistetaan parhaiden puiden kasvu. Valitse siis kumppani, jonka kanssa sinun tavoitteesi tuntuvat etenevän haluttuun suuntaan. Yhtiöistä ja korjuujäljestä voi myös aina kysellä kokemuksia esimerkiksi metsää omistavilta tuttavilta.

 

Video: Harvennusta giljotiinkouralla. Giljotiinilla puu leikkautuu siististi, jonka jälkeen oksat karsitaan pois. Oksista tuleva metsätähde voidaan asetella metsäkoneen ajouralle suojaamaan maastoa ajourapainaumilta.

Mitä eroa on energiapuulla ja kuitupuulla? 

Energiapuu on pienpuuta karsittuna rankana tai kokopuuna, kantoja, erilaista metsätähdettä, kuten latvusmassaa ja oksia sekä muuta epäkuranttia puuta tuhohyönteisten ja lahon vahingoittamasta puusta lenkoihin rankoihin. 

Energiapuullakin on laatuvaatimuksia, mutta ne liittyvät haketuskelpoisuuteen ja energiasaantoon. Haketettavan puun joukossa ei saa olla mitään ylimääräistä, kuten kiviä, metallinpalasia, rakennusjätettä tai muuta sellaista, joka voi vahingoittaa hakettimen teriä ja vaikuttaa negatiivisesti energiasaantoon. Energiapuu pitää myös kuivattaa hyvin ennen kuin se haketetaan, jotta sen energiasaanto olisi mahdollisimman korkea. 

Kuitupuu on läpimitaltaan tukkia pienikokoisempaa puutavaraa. Myös sellainen puu, joka on tukin mitoissa, mutta ei esimerkiksi täytä laatuvaatimuksia, voidaan joskus käyttää kuituna. Kuitupuuta käytetään metsäteollisuudessa mm. selluloosan, hiokkeen ja erilaisten puukuitulevyjen raaka-aineena. 

Kuitupuulla on tarkat laatu- ja kokovaatimukset toisin kuin energiapuulla. Vaatimuksissa voi olla eroja tilaajien ja käyttötarkoituksen välillä, mutta pölkyn pienin sallittu latvaläpimitta on tavallisesti noin 5 senttiä ja pituus noin 3 metriä. Laho, värivika, runsas oksaisuus ja lenkous eivät monesti ole sallittuja. Selluntuotantoon voidaan jonkin verran käyttää myös lahoa ja värivikaista puuta. Kuitupuuna käytetään kuusta, mäntyä, koivua ja haapaa. 

Kumpi omassa metsässä kannattaa: energia- vai kuitupuun korjuu? 

Energiapuun korjuu on tyypillisesti kannattavaa nuoren metsän hoidon kohteissa, ensiharvennuksilla ja uudistushakkuiden yhteydessä. Näistä kohteista saadaan kuitupuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttämätöntä pienpuuta rankana sekä erilaista hakkuutähdettä. Uudistushakkuilta saadaan myös kantoja. 

Tiheästi kasvavaa nuorta metsää, jonne valo ei pääse.
Kuva 4: Tiheähköä nuorta metsää. Nuorilla puilla on kilpailua valosta ja ravinteista, jonka vuoksi ne eivät pääse kunnolla järeytymään.

Nuoren metsän hoidon kohteissa on metsänhoidon rästejä, jonka vuoksi siellä on paljon ohutta riukuuntunutta puuta, joka ei yllä vielä kuitupuun mittoihin, sekä runsaasti erilaisia pieniä lehtipuulajeja. Metsää on kuitenkin harvennettava, jotta parhailla puilla olisi tilaa jatkossa järeytyä kohti tukkipuun mittoja. Nuoren metsän hoito energiapuun korjuuna on suositeltavaa, sillä sen avulla puutteellisesti hoidettujen nuorten metsien kunnostamisesta tulee kannattavampaa: energiapuusta saatavilla tuloilla voidaan nimittäin useimmiten kattaa metsänhoidon kustannukset kokonaan ja käteen voi jäädä tuohta vielä kulujen jälkeenkin. 

Ensiharvennus on nuoren metsän hoidon ohella toinen tyypillinen energiapuukohde, sillä siinäkin metsästä harvennetaan puuta järeytyvien tukkipuiden ympäriltä. Ensiharvennus toteutetaan kuitenkin vasta myöhemmin, jonka vuoksi sieltä saadaan usein myös kuitua - ehkä hieman jopa tukkiakin. 

Kuitupuun korjuu kannattaa usein hoidetuissa metsissä, joissa on tarjolla tarpeeksi kuitupuun laatu- ja mittavaatimukset täyttävää puuta. Tällaisia ovat erityisesti ensiharvennus, toinen harvennus ja päätehakkuu. Kuitupuuta kerätään puulajeittain, joten usein kannattavinta on, kun alalta saadaan runsaasti yhtä tai kahta puulajia. Lajittelun vuoksi esimerkiksi nuoren metsän hoidon kohteilta ei välttämättä saada tarpeeksi kuitua, sillä riukuuntunutta puuta on usein montaa eri puulajia. 

Voiko metsästä korjata molempia puutavaralajeja? Kyllä voi ja tällaisia integroituja korjuita tehdäänkin silloin, kun molempia puutavaralajeja on tarpeeksi korjattavaksi. Energiapuuta tulisi saada vähintään yksi hakekuormallinen ja kuitupuuta puurekallinen, jotta korjuu ja kuljetus ovat taloudellisesti kannattavia.

Puun hintaan vaikuttaa monta asiaa 

Puusta maksettava hinta on useamman tekijän summa myytävistä puutavaralajeista yleiseen kysyntään ja metsän sijainnista puun laatuun. Joihinkin asioihin, kuten puuston laatuun, metsänomistaja voi itse vaikuttaa, kun taas taloustilannetta ja metsän kasvatuksen vaihetta on mahdotonta rytmittää tarkoituksella yhteen. On hyvä tiedostaa, että venyttämällä ajankohtaista metsänhoitotyötä tai päätehakkuuta paremman taloustilanteen toivossa voi tehdä itselleen hallaa. Puiden laadun heikkenemisen riski nimittäin kasvaa, jos toimenpiteitä ei tehdä ajallaan. 

Puun hintaan vaikuttaa ensisijaisesti markkinoiden kysyntä- ja tarjontatilanne: jos puuta kysytään enemmän kuin sitä on tarjolla, metsänomistajalle maksettava hinta yleensä nousee. Jos taas tarjonta ylittää kysynnän, hinta todennäköisesti laskee. 

Hintaan vaikuttaa olennaisesti myös puulaji ja puutavaralaji. Tukeista maksetaan korkeinta hintaa. Mänty- ja kuusitukeista maksettavat hinnat ovat usein lähellä toisiaan. Koivutukki on hieman edullisempaa havupuihin verrattuna, koska sille on vähemmän kysyntää sahatavarana. Tukista seuraavana hintaluokassa ovat pikkutukit ja parrut, joiden jälkeen tulee kuitupuu, jossa puhdas kuusikuitu on arvokkainta. Energiapuussa parhaan hinnan saa karsitusta rangasta. Löydät ajantasaiset puun hintatiedot esimerkiksi Metsälehden sivuilta. Muista, että ennakkoarvio ja toteutunut kauppasumma voivat poiketa toisistaan jonkin verran. 

Kauppatapa, eli onko kyseessä hankinta- vai pystykauppa, on keskeinen maksettavaa hintaa määrittelevä tekijä. Hankintakaupasta maksetaan paremmin kuin pystykaupasta. Se johtuu siitä, että hankintakaupassa puun myyjä hoitaa itse kaiken puun korjuusta varastointiin ja paperitöihin, ja ostava yritys vain noutaa ja kuljettaa myydyn puun pois varastolta. Pystykaupassa puolestaan ostava yritys toteuttaa koko hakkuun varastointeineen ja kuljetuksineen, jolloin tehtävän työn kulut laskevat loppuhintaa. 

Puusta maksettavaan hintaan vaikuttaa myös metsän sijainti ja korjuutyöhön vaikuttavat olosuhteet, kuten esimerkiksi maaperä ja paikan saavutettavuus, sekä harvennettavan puuston järeys. Hakkuulta tulee myös saada tietty vähimmäismäärä puuta, jotta hakkuun tekeminen on ylipäätään taloudellisesti kannattavaa. Mitä enemmän puuta voidaan kerralla korjata, sen todennäköisemmin se vaikuttaa myönteisesti myös metsänomistajalle tarjottavaan hintaan. Pienten kohteiden korjuu voi olla kannattavinta esimerkiksi samalla, kun lähistöllä tehdään muitakin hakkuita. 

Laania on kumppanisi nuoren metsän hoidossa ja ensiharvennuksissa 

Tiedätkö, mitä metsäsi tarvitsee terveeseen kasvuun juuri nyt? Tiedätkö, miten toteuttaa sen arvoa ja hyvinvointia kasvattavaa harvennusta ja korjuuta? Me autamme nuoret metsät uuteen kasvukauteen, joka jatkuu metsän koko elinkaaren ajan!

Metsänomistaja kävelee metsässä metsäsasiantuntijan kanssa vierekkäin.

Laania on vuonna 2022 perustettu energiapuun korjuuseen erikoistunut bioenergia-alan palveluyritys. Yrityksemme nuoresta iästä huolimatta taustalla on osaamista vuosikymmenten edestä: Laania on syntynyt L&T:n Biowatti Oy:n ja Neova Oy:n energiapuuliiketoimintojen yhdistymisestä. 

Erikoisalaamme ovat harvennushakkuut, kuten nuoren metsän hoito ja ensiharvennus, joista korjaamme ammattitaidolla energiapuuta energiayhtiöille, mutta myös kuitu- ja tukkipuuta metsäteollisuuteen ja sahoille. Ostamme puuta sekä pysty- että hankintakaupalla. 

Talousmetsänkasvatuksessa ei ole kyse pikavoitoista, mutta kun on aika toimia, puukaupan pitää olla sujuvaa. Annamme sinulle parhaat metsäsi kasvua tukevat ratkaisut hoidon, harvennusten ja puunkorjuun osalta. Huolehdimme puolestasi myös paperityöt, kuten metka-tuen hakemisen ja metsänkäyttöilmoitukset Metsäkeskukselle - jos niin haluat. Lisäksi toimimme metsäpalveluissamme PEFC-sertifikaatin mukaisesti. 

Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihimme – he ovat vain puhelinsoiton päässä. 

Puukauppasanasto tutuksi 

Ennakkoraivaus = toimenpide, joka tehdään tarvittaessa metsässä ennen koneellista puunkorjuuta. Ennakkoraivauksessa poistetaan raivaussahalla pientä puuta, jotta metsäkoneenkuljettajan näkyvyys olisi korjuun aikana parempi ja vauroiden välttäminen helpompaa.

Ensiharvennus = ensimmäinen varsinaista myyntipuuta tuottava metsänhoidollinen harvennus. Se toteutetaan, kun puusto on keskimäärin 25-vuotiasta.  

Hankintakauppa = kauppatapa, jossa metsänomistaja ja puunostaja sopivat kaupat tietystä määrästä puuta. Metsänomistaja vastaa hakkuusta, puun varastoinnista ja niihin liittyvistä kustannuksista. Puunostaja noutaa puut varastolta ja toimittaa ne jatkojalostuspaikkaan. 

Kantokäsittely = kannot, jotka jäävät hakkuun jäljiltä metsään käsitellään juurikääpää torjuvalla aineella. Kantokäsittelyn tarve arvioidaan aina korjuun suunnittelun yhteydessä ennen korjuun aloittamista. 

Kokonaiskertymä = kertoo, kuinka paljon puuta kokonaisuudessaan on kerätty hakkuussa. Kokonaiskertymä ilmoitetaan kuutioina puutavaralajeittain. 

Korjuujälki = kertoo, missä tilassa metsä ja sen puusto ovat korjuun jälkeen. Korjuujäljessä tarkastellaan montaa tekijää, kuten harvennustiheyttä, ajouria ja puustovaurioita. Lue lisää: “Hyvä korjuujälki muodostuu kokonaisuudesta”.

Korjuukelpoisuus = kertoo maaperän kantavuudesta metsässä ja siitä, minä vuodenaikana korjuu voidaan toteuttaa. Mikäli maaperä on hyvin pehmeää, korjuu toteutetaan talvella maan ollessa jäässä. Kantavalla maalla korjuu voidaan toteuttaa myös kesäaikaan. 

Kuutiohinta = puusta kuutiometriltä maksettava hinta. Puun hinta ilmoitetaan aina kuutioissa.  

Metka-tuki = Metka tulee sanoista metsätalouden kannustejärjestelmä. Se on tarkoitettu yksityisille metsänomistajille, ja sitä voi hakea metsän- ja luonnonhoidon töihin (taimikon ja nuoren metsän hoito, suometsän hoito, luonnonhoito), metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun. Lue lisää: “Metka-tuki on korvannut kemeran - nämä asiat muuttuivat”.

Nuoren metsän hoito = toimenpide, joka tehdään metsille, joissa taimikon hoito on aikanaan jäänyt tekemättä tai joissa metsä on muutoin jäänyt pitkäksi aikaa hoitamatta ja kasvanut tiheiköksi. Pienpuuta kerätään tavallisesti energiapuuksi ja tulevaisuuden tukkipuille tehdään tilaa kasvaa ja järeytyä. Lue lisää “Nuoren metsän hoito”.

Puutavaralaji = on puunjalostuksen perusteella määritelty rungon osa. Puutavaralajeja ovat esimerkiksi tukki, pikkutukki, kuitupuu, kokopuu ja metsätähteet. Lue lisää “Mitä puutavaraa Laania ostaa?”.  

Pystykauppa = kauppatapa, jossa metsänomistaja ja puunostaja sopivat tietyn metsäalueen korjuusta. Puunostaja hoitaa kaiken puunkaadosta varastointiin ja toimitukseen jatkojalostuspaikkaan. 

Päätehakkuu = perinteisen metsänkasvatuksen viimeinen vaihe, jossa kasvatusalalta korjataan iäkäs järeytynyt puusto ja vapautetaan tila uuden puusukupolven kasvulle. Päätehakkuu tuottaa metsänomistajalle muhkeimmat tulot, sillä siitä saadaan arvokkainta puutavaralajia, eli tukkia. 

Toinen harvennus = tehdään ensiharvennuksen ja päätehakkuun välissä tarvittaessa. Ensiharvennuksen kaltainen metsänhoidollinen toimenpide, jossa tehdään jälleen kasvutilaa tuleville tukkipuille. 

Uudistushakkuu = synonyymi päätehakkuulle.  

Etsi metsäasiantuntijasi

Puukauppa- ja metsäpalveluasiantuntijamme tietävät, miten metsäsi saadaan tuottamaan. Paikalliset metsäpalveluasiantuntijamme ovat valmiina tarttumaan toimeen sinun ja metsäsi hyödyksi.

Saara Junikka
Hankasalmi,Konnevesi,Laukaa,Luhanka,Toivakka,Äänekoski

Äänekosken itäpuoli

Aleksi Forsman
Harjavalta,Nakkila,Pori,Ulvila

Porin alueella Lavia.

Jussi Kilpinen
Myrskylä,Mäntsälä,Orimattila,Pukkila
Marko Kokkarinen
Heinävesi,Kaavi,Kuopio,Leppävirta,Rautalampi,Siilinjärvi,Suonenjoki,Tervo,Tuusniemi,Vesanto

Kuopiossa Nilsiä 75-tien eteläpuoli, Maaninka 77-tien eteläpuoli, Juankoski, Vehmersalmi ja Karttula

Teemu Kurhila
Heinola,Iitti,Lahti

Pohjois-Iitti, 19160 Huutotöyry

Niina Hautamäki
Luumäki,Virolahti,Miehikkälä
Toni Pesola
Alavieska,Merijärvi,Oulainen,Ylivieska
Emilia Pekkala
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Tommi Söyrilä
Salo

Salossa Muurla, Kisko, Perniö, Särkisalo, Pertteli, Kiikala ja Suomusjärvi.

Pirkko Saastamoinen
Ii,Kemi,Keminmaa,Simo
Janne Tarvainen
Joutsa,Juva,Kangasniemi,Mikkeli,Pieksämäki

Mikkelin pohjoisosat.

Heli Ketola
Helsinki,Hyvinkää,Järvenpää,Kerava,Pornainen,Sipoo,Tuusula,Vantaa
Sampsa Häyrynen
Hyrynsalmi,Paltamo,Puolanka,Ristijärvi,Suomussalmi,Kajaani

Puolanka eteläinen, Suomussalmi eteläinen.

Tapio Joentausta
Imatra,Lappeenranta,Lemi,Savitaipale,Taipalsaari
Matias Hienonen
Evijärvi,Isokyrö,Laihia,Maalahti,Mustasaari,Vaasa,Vöyri,Vähäkyrö,Ylistaro

Kurikassa Jurva.

Heikki Harala
Juupajoki,Kangasala,Orivesi,Tampere
Tommi Gummerus
Hattula,Hämeenlinna,Lempäälä,Valkeakoski

Hämeenlinnassa Kalvola ja Renko

Jari Grekula
Kalajoki,Pyhäjoki,Raahe
Ville Söderman
Koski TI,Lieto,Marttila,Paimio,Salo,Sauvo

Salossa Halikko ja Kuusjoki.  Liedossa Tarvasjoki.

Taina Elonen
Kustavi,Laitila,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa

Huom. Anne Mattila ensisijainen kontaktihenkilö puukaupoille ja harvennuksiin listalla mainituissa kunnissa.

Tapani Kylmä
Haapajärvi,Haapavesi,Kärsämäki,Nivala,Pyhäjärvi
Markus Latvala
Ilmajoki,Kaskinen,Kurikka,Seinäjoki,Peräseinäjoki

Kurikassa Jalasjärvi.

Marjut Makkonen
Asikkala,Hollola,Kärkölä,Sysmä
Kirsi Niinimäki
Hämeenlinna

Hauho, Lammi, Tuulos

Tony Lehtosaari
Rovaniemi,Tervola
Johan Korenius
Inkoo,Kirkkonummi,Raasepori,Siuntio,Ingå,Kyrkslätt,Raseborg,Sjundeå
Nikolai Leppäaho
Ikaalinen,Ylöjärvi
Eetu Rekonen
Halsua,Kannus,Kaustinen,Kokkola,Lestijärvi,Reisjärvi,Sievi,Toholampi,Veteli
Wertti Särkimäki
Jyväskylä,Multia,Saarijärvi,Uurainen,Viitasaari,Äänekoski

Äänekosken länsipuoli

Ville Tervo
Hausjärvi,Hämeenlinna,Janakkala,Loppi,Riihimäki,Tammela

Tammelassa 10-tien eteläpuoli

Ilkka Vieras
Huittinen,Kokemäki,Sastamala,Köyliö
Pekka Vasara
Hartola,Hirvensalmi,Mikkeli,Mäntyharju,Pertunmaa

Mikkelin eteläosat.

Jari Wright
Hailuoto,Liminka,Lumijoki,Siikajoki,Tyrnävä,Kempele
Peter Mickos
Askola,Lapinjärvi,Loviisa,Porvoo,Borgå,Lappträsk,Lovisa
Tarmo Marjala
Aura,Kaarina,Lieto,Masku,Naantali,Nousiainen,Parainen,Pöytyä,Raisio,Rusko,Turku,Mynämäki
Heli Muotka
Pello,Tornio,Ylitornio
Oskari Pulkkinen
Iisalmi,Keitele,Kiuruvesi,Kuopio,Lapinlahti,Pielavesi,Rautavaara,Vieremä

Kuopiossa Nilsiä 75-tien pohjoispuoli, Maaninka 77-tien pohjoispuoli.

Iikka Mäkelä
Posio,Ranua,Rovaniemi
Axel Öhman
Espoo,Karkkila,Kauniainen,Nurmijärvi,Vihti,Esbo,Högfors,Grankulla,Vichtis
Noora Nykänen
Pudasjärvi,Puolanka,Taivalkoski,Suomussalmi

Puolanka pohjoinen, Suomussalmi pohjoinen

Valtteri Timonen
Oulu,Pudasjärvi

Pudasjärvi länsi, Oulu (Kiiminki, Yli-Kiiminki, Oulunsalo, Oulu etelä)

Risto Aikkila
Muhos,Utajärvi,Vaala
Kristian Ginman
Hanko,Kemiönsaari,Raasepori,Hangö,Kimitoön,Raseborg
Toni Alakeskinen
Hämeenkyrö,Nokia,Pirkkala,Sastamala,Vesilahti
Valtteri Leppäkoski
Lohja,Somero
Jani Himanen
Iitti,Kouvola,Orimattila

Kouvolassa Jaala ja Kuusankoski

Jussi Luoma
Jämijärvi,Kankaanpää,Merikarvia,Pomarkku,Siikainen
Juho Heikkilä
Jyväskylä,Jämsä,Keuruu,Muurame,Petäjävesi
Marko Leppälä
Kuhmoinen,Padasjoki,Pälkäne
Juuso Jaakkola
Hamina,Kotka,Pyhtää
Santeri Väisänen
Joroinen,Juva,Puumala,Rantasalmi,Sulkava,Varkaus
Arto Huotari
Kuhmo,Nurmes,Sotkamo,Valtimo,Sonkajärvi
Heikki Yntälä
Forssa,Humppila,Jokioinen,Tammela,Urjala,Ypäjä,Akaa

Tammelassa 10-tien pohjoispuoli

Juha-Matti Viljanen
Isojoki,Karijoki,Karvia,Kauhajoki,Kristiinankaupunki,Närpiö,Teuva
Ari-Pekka Kostamo
Kemijärvi,Pelkosenniemi,Rovaniemi,Sodankylä
Seppo Porkka
Siikalatva,Pyhäntä
Anne Mattila
Kustavi,Laitila,Mynämäki,Pyhäranta,Rauma,Taivassalo,Uusikaupunki,Vehmaa,Eurajoki,Eura
Tapio Lähdeniemi
Kihniö,Parkano,Virrat,Mänttä-Vilppula,Ruovesi
Johannes Jaakkola
Loimaa,Oripää,Punkalaidun,Säkylä
Background

Tilaa blogikirjoitukset suoraan sähköpostiisi